Joulu tekee tuloaan

Näin ensimmäiset joulukoristeet eräässä pikkukaupunkimme kaupassa jo syyskuussa. Niin, todellakin syyskuussa! Olin ihan varma, että hillitön jouluhypetys lähtee tässä maassa käyntiin ylettömän aikaisin. Pelko osoittautui onneksi turhaksi. Syksyyn mahtui Halloween ja vasta sen jälkeen joulujutut alkoivat painaa kovemmin päälle. Lähes kaupassa kuin kaupassa näkee omat jouluosastonsa, mutta kauppojen ulkopuolella joulu on tehnyt tuloaan yllättävän rauhalliseen tahtiin, ärhäkkään alkuun verrattuna.

Pikkukaupunkimme Traleen jouluvalot sytytettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna, kuten taidettiin tehdä monissa Suomen kaupungeissakin. Ajattelin lähtökohtaisesti, että ihmiset vuoraavat täällä talonsa valoilla ja joulurekvisiitalla jo pitkälti ennen joulukuuta, mutta väärässäpä olin. Jouluvaloja on kodeissa ja kotien ulkopuolella näkynyt vielä kovin vähän. Suomessa ne tai kausivalot, miten niitä sitten haluaakaan kutsua, asetetaan mielestäni jo aiemmin. Tuovathan ne mukavaa valoa ja tunnelmaa pimeään vuodenaikaan.

Vastapäinen naapurimme oli kuitenkin asettanut olohuoneensa ikkunaan psykedeeliset jouluvalot. Kaksi erillistä koristevalosarjaa ja joulupukki tai vastaava hahmo päälle, jotka kaikki vilkkuvat eri tahtiin, eri väreissä. Uuh!

Aiemmin kirjoittelinkin, etten ole mikään varsinainen kausikoristelija tai ylipäätään omista juurikaan mitään eri kausien koristeita. Kävin kuitenkin ostamassa muutamia valoja. Täkäläisittäin varmaan ihan tylsiä. Yksivärisiä, lämpimänsävyisiä ja ne ovat päällä vieläpä ilman vilkutusmoodeja. Ovat ne mukava lisä pimeisiin iltoihin ja aamuihin, vaikka päivän mitta on täällä sentään vähän pidempi kuin Suomessa tähän aikaan vuodesta.

Valojen sijaan olen ohi kulkiessani ja ihmisten puheita kuunnellessani havainnut, että joulukuusia kasataan koteihin jo kovaa tahtia. Läheskään kaikilla se ei taida olla vain yksi kuusi, vaan isompiin asuntoihin niitä asetellaan ja koristellaan useampia.

Mekin saimme hiljattain tehtyä päätöksen omasta joulunvietostamme. Itse olin haaveillut rennosta aurinkolomasta jossakin lämpimässä. Kun aloimme – totaalisesti liian myöhään – tutustumaan vaihtoehtoihin, joihin ei olisi tuhottoman pitkä lentomatka, mutta jossa olisi silti mukavan lämmintä. Tulimme siihen tulokseen, että joko lennot olivat myyty loppuun tai hinta olisi kaikkineen noussut niin korkeaksi, ettei viikosta olisi ollut mitään järkeä maksaa sellaisia summia.

Rivien välistä oli aistittavissa, että mies lähtisi ennemmin Suomeen jouluksi, koska hänen kesävisiittinsä jäi siellä töiden vuoksi kovin repaleiseksi ja lyhyeksi. Lopulta ostimme lennot jouluksi Suomeen. Omalta osalta tässä on tietysti vielä se jännitysmomentti, että tilani pysyy vakaana ja minulle myönnetään lennoille vaaditut lääkärintodistukset.

Joulu tulee menemään perinteisesti, jaetusti minun ja mieheni lapsuudenperheiden kesken. Muuten kalenteriin on tehty treffimerkintöjä kavereiden kanssa ja lisätty huomioita mitä kaikkea täytyy muuten hoitaa tai hankkia Suomessa käydessä. Kun viikot vierivät tällä tahdilla kun vierivät, niin eihän siihen mene kuin yksi suhaus ja ollaan jo kapsäkkien kanssa matkalla joulun viettoon.