Pieniä kummallisuuksia

Luvassa pieni päivitys kummallisuuksista. Olisi varmasti pitänyt kirjoitella tästä aiheesta jo aiemminkin, mutta asia tuli eilen mieleeni kun ostin kerran viikossa ilmestyvän paikallislehden.

Kotipuolessa on tottunut siihen, että tällaiset pienet paikallislehdet sisältävät muutaman aukeaman verran tarinaa paikkakunnan tapahtumista. Täällä ostamani paikallislehti oli paksumpi kuin sunnuntain Hesari. Mainoksia toki oli, muttei mitään monen aukeaman mainosliitteitä. Selailin lehteä, joka sisälsi paikallisuutisointia aina asunto ja karjanmyynti-ilmoituksiin saakka.

Omasta mielestä lehden omituisin osio oli kuitenkin useamman aukeaman mittainen "muistokirjoittelu vainajille". Kyseessä ei siis ollut normaali kuolinilmoitus vaan kuolleiden henkilöiden muistaminen heidän syntymäpäivänään, hääpäivänä tai kuoleman vuosipäivänä esimerkiksi kahdentenakymmenentenä kolmantena kuolinpäivänä. Ei ihmekään, että paikallislehti oli paksu kuin pannukakku! Jos olet kerran aloittanut tekemään vuosittain vainajan muistokirjoittelua, niin kääntyykö henkilö haudassaan jos sitä ei tule jatkamaan seuraavana vuonna ja sitä seuraavana ja vielä neljänkymmenen yhdeksän vuoden jälkeenkin? Ja jos sitä muistokirjoittelua on tehnyt sen yli neljäkymmentä vuotta, niin pitääkö joka vuosi keksiä uusi värssy?

Kun nyt tähän aiheeseen päästiin, niin mainitaan vielä asia, mistä en ole täysin päässyt yli tämän kuukauden aikana. Nimittäin hanat. Kylmävesihanat ja kuumavesihanat. Ai että välillä on ikävä sitä yhtä hanaa mistä tulee juuri sen lämpöistä vettä kuin haluaa. Kuten arvata saattaa, tulee täällä toisesta hanasta jääkylmää ja toisesta (yleensä) todella kuumaa vettä. Onhan tuo tuollainen lavuaari hanoineen esteettisesti kaunis, mutta tässä asiassa menisin ehdottomasti käytäntö edellä.

Ja sitten on tietysti ne ulko-ovien lukot. Ne tosin tuntuvat olevan minulle kompastuskivi missä sitten ikinä matkustankin. Se hyvä puoli näissä tällaisissa lukoissa toki on, että avaimet eivät pääse unohtumaan sisälle, kun ovea ei saa auki ilman avainta, eikä vastaavasti lukkoon ilman avainta. Tosin ei ole ihan kerta tai kaksi kun olen kolunnut asuntoa läpi avaimia etsien, että pääsisi ulos ovesta. Lopulta hommasin avaimia varten pienen säilytysrasian eteiseen. Vielä kun ne avaimet muistaisi laittaa sinne aina kotiin tullessa...