Perhepyörä

Mies teki päivätolkulla selvittelyjä. Googlaili, tuijottotti mallivideoita, soiteli ja meilaili. Mistä löytäisi kivan kesäpelin – tai no mikäli menneeseen talveen on peilaaminen niin huomattavasti pidemmän aikaa vuodesta toimivan pelin. Monen ulkomaanmutkan, ensin epäonnistuneen, sitten sattuman kautta hän sai erään pienen helsinkiläisen pyöräliikkeen Fillarifiilarin yhteystiedot ja päätyi tekemään kaupat.

Jokunen viikko myöhemmin kulkupeli saapui ja mies kurvasi avomallillaan tyytyväisenä pihaan.

Ei, meille ei tullut avoautoa. Vaan pyörä, jonka kyytiin mahtuu vaikka koko perhe. Ja mahtumisesta se ei ehkä niinkään ole kiinni vaan siitä riittääkö polkijan reisissä jerkku.

Autoa emme ole paluumuuton jälkeen hankkineet, mutta tämä peli toimittaa mainiosti kesäauton virkaa. Kyytiin mahtuvat molemmat lapset ja mies taittaa tällä pelillä työmatkansa kaikkein näppärimmin. Pyörän kyytiin saa pakattua myös isot ruokakauppaostokset.

Lukuisien lasten päiväkotivientien, muutamien pienien retkien, kauppakeikkojen ja koeajojen jälkeen Xtracycle perhepyörästä, voinee sanoa seuraavaa:

Pyörä on malliltaan tavallista fillaria pidempi. Pituus on hieman yli kaksi metriä. Luonnollisesti painoa on myös enemmän, joten sitä on raskaampi ajaa kuin vaikkapa 90-luvun klassikko Nopsaa. Jos tätä perhepyörää taas vertaisi idealtaan hieman samaan laatikkopyörään, on tätä huomattavasti ketterämpi polkea hieman isommassakin ihmisvilinässä. Pyörän leveys kun ei juurikaan eroa normifillarista. Jyrkinpiinkin ylämäkiin jeesiä antavat pyörän 27 vaihdetta. Xtracyclessa on tavalliseen pyörään verrattuna pienemmät renkaat, joka keventää omalta osaltaan hieman painavammankin lastin polkemista.

Polkijan takana on 80 cm pitkä tarakka. Tähän tilaan on voi varaosilla tehdä monta variaatiota. Siihen mahtuisi vaikkapa kaksi turvaistuinta tai pitkä kuljetustila. Meillä tila toimii tällä hetkellä kaikista parhaiten tällä kaavalla; kaksivuotias nököttää turvaistuimessa ja nelivuotias istuu hänen edessään pitkällä penkillä. Niin penkki kuin turvaistuinkin ovat niin sanottujen monkey barien välissä – melkoisen osuva ilmaus tuolle revohkalle. Nelivuotias ei ole millään tavalla kiinni, mutta pysyy turvallisesti kaltereiden välissä reippaammassakin vauhdissa. Tarpeen vaatiessa takapenkille mahtuisi vielä mukaan yksi lainalapsi. Monkey barien leveys on 60 cm, niiden alla kulkee samanlevyinen ritilä, jolle lapset voivat laittaa jalkana.

Lapset, kuten mieskin ovat olleet ihan intona uudesta kulkupelistä, tosin nyt säät ovat olleet puolellamme. Yhtenä päiväkotiaamuna on ripottanut vettä.

Lasten istuimien lisäksi mies hommasi lisävarusteena l-muotoisen etutelineen ja sivulaukut, jotka saa asennettua takapenkin jalkatilaan. Sivulaukkuihin saa kätkettyä niin ruokakauppaostoksia kuin retkiromppeitakin.

Pieniä miinuksia italialasivalmisteisesta Xtracycle- pyörästä on käynyt meidän testailulla ilmi. Sivulaukut tulee laittaa ruuveilla kiinni pyörään eli niitä ei noin vain pikkunäppärästi oteta pois ja laiteta takaisin. Samaten satulassa pikalukko olisi plussaa, jolloin minäkin voisin helposti lainata pyörää ja laskea satulan sopivalle korkeudelle. Pyörän painavuudesta jo mainitkinkin, mutta tämä malli ei siitä huolimatta yllä painon suhteen yhtä suuriin luokkiin samanhenkisten pyörien kanssa.

Lyhyiden testiajojen ja muutamien retkien jälkeen pyörä on herättänyt kyselyitä ja pitkähköjä katseita. Erityisen pitkiä silloin, kun kipusin itse takapenkille monkey barien väliin ja mies toimi kuskina. Ehdotinkin hänelle kesätyötä riksakuskina. Hänen mahdollisten kesätöiden lisäksi olen varma, että tällä kruisaillaan aika monta pientä ja miksei hieman isompaakin kesäretkeä pääkaupunkiseudulla.

*Kuvissa pyörään on kiinnitetty aika monta rompetta kesäretkeä varten, kuten etuosan muovilaatikko etutelineen päälle ja lasten hiekkalelusäkki pyörän takaosaan – eivät siis kuulu peruskalustoon.

**Tämä ei ole maksettu yhteistyöpostaus, vaan ihan puhdasta omien kokemusten kertomista niin sanotusta cargo pyörästä.