19. huhtikuuta 2018

Apuvoimia

Arfdfert, old church, kivikirkko
Kiinnitin huomiota jo runsas vuosi sitten siihen, että täällä on ulkoistettu monia talon ja pihan ylläpitoon ja kunnostukseen liittyviä tehtäviä. Monen asuinalueemme talon pihalle saapuu aika ajoin ruohonleikkaaja. Pihan pensaita käy parturoimassa toinen yritys. Ikkunan pesuja varten pihaan pärähtää kolmas pakettiauto, josta mies singahtaa tikkaille ja alkaa pöristelemään ikkunoita ja räystäitä painepesurilla. Ja välillä näkyy maalausfirman autoja. Sanottakoon vielä tähän väliin, että asumme täysin tavanomaisella omakotitaloalueella.

Hoidin pitkään kaikki ulko- ja sisätiloihin liittyvät toimet itse. Siivoukset. Ikkunanpesut, vaikkakaan yläkerran ikkunoita en pysty ulkopuolelta pesemään. Ruohonleikkuu on hoitunut joko omasta tai miehen toimesta. Puskia ja pensaita olen saksinut puutarhasaksilla a-tikkaiden päällä keikkuen. Ja mikäs niitä hommia oli tehdessä kunnes tuli pieniä mutkia matkaan.

Ardfert, Irlanti, peltomaisema


Ensimmäinen mutka oli raskauden loppuvaiheessa kun kupu alkoi kasvamaan siihen kokoon, että kodin siivoaminen alkoi vaatimaan useamman huilitauon. Ähistellessäni imuria kerroksesta toiseen muistin taannoin käymäni keskustelun erään naapurustomme naisen kanssa, joka sanoi tekevänsä kotisiivouksia. Pian sovinkin hänen kanssa viikoittaisesta siivouksesta.

Raskauden jälkeen ja sektioleikkauksesta toipumisen ollessa voiton puolella olen silti pyytänyt naapuria silloin tällöin meille siivouskeikalle. Totesin, että jos saan mielestäni hyvin edulliseen hintaan siistin kodin edes hetkeksi ja joku hoitaa inhokkihomman eli lattioiden pesun puolestani, niin miksipä en käyttäisi tilaisuutta hyväkseni?
Lapsiperheessä sitä sotkua tulee tasaiseen tahtiin eli kyllä sitä siivottavaa jää avuista huolimatta ihan riittävästi omalle kontollekin.

ardfert, old church, kivikirkko, puuovi


Toinen mutka kasautui hiljalleen. Siinä oli kyse meidän pihasta. Olin useampaan otteeseen saksinut pihan pensaikkoa ja aidan yli tulvivaa piikkipuskikkoa. Nämä ylijäämärisut olin kasannut pihan perälle. Viime syksyn myräkässä pihalta kaatuneen puun oksisto lisäsi epämääräisten risujen määrää entisestään ja piha näytti yleisesti ottaen hieman epäsiistiltä. Ongelma oli, millä saisi kärrättyä oksakasat pois. Haaveissani oli samalla saada harvennettua pihan rajoittavaa pusikkoa, mutta siihen ei oma varsi ja olemassaolevat työvälineet enää riittäneet.

Puhelias naapurinrouva mainitsi minulle kaverista, joka on käynyt kaatamassa hänen puitaan. Tai tarkemmin ottaen hän kutsui kyseistä kaveria nimellä british hippie. Kun tämä hippi tuli seuraavan kerran leikkaamaan rouvan puita, kävin hänen juttusillaan ja kyselin josko hän voisi hieman parturoida meidänkin pihaa. Ulkoiselta habitukseltaan kovin boheeminoloinen hippi lupasi hoitaa homman parin viikon päästä. Jee! päästään risuista eroon, tuulettelin.

Kului useampi kaksi viikkoinen, mutta hippiä ei kuulunut. Harmituksen sijaan, kun mitään ei tapahdu silloin kuin luvataan piti taas muistutella mielessään karjalaista sanontaa Älä hättäile, istu mättäälle. Kyllä se pipo löytyy.

Ja odottaa.

Jossakin vaiheessa kyselin naapurinrouvalta onko hänellä mitään tietoa hipin liikkeistä? Sain tiedon, että hän oli yllättäen unohtanut koko projektin, mutta tulisi hoitamaan homman seuraavalla viikolla. Arvatkaapa tuliko? Ei. 

Luvattua viikkoa seuraavalla viikolla pihaamme peruutteli erittäin katu-uskottavasti kolhiintunut lava-auto peräkärryineen. Lava-autossa räksytteli koira. Ja niin hippi vihdoin viimein saapui. Kannatti siis taas kerran vain istua sinne mättäälle, vaikka se kärsivällisyyttä vaatiikin, että mitään ei tapahdu silloin kun on luvattu. 

Koin lähes lapsenomaista riemua, kun näin mitä jälkeä hippi pihallamme loihti. Pensaat saivat uuden, matalamman muodon. Aidan yli tulevat piikkipuskat olivat pian muisto vain. Samaten pihan rajalla olevat pikkupuut. Ja kaikki ne oksakasat hippi pakkasi peräkärryynsä. Oikeasti pieni pihamme näyttää nyt monta kertaa suuremmalta, valoisammalta ja ylipäätään siistimmältä. Ja nyt sitä luonnonvaloa tulee jopa aina niin pimeään keittiöömmekin. Kyllä kannatti pyytää apuvoimia, sanon minä!


Vihreän saaren emännän löydät myös Blogit.fi:stä, Facebookista ja Instagramista.

2 kommenttia:

  1. Hyvää Hippiä kannattaa odottaa! Onneksi olette ehjinä nauttimassa uudesta pihasta ja valosta.

    Ymmärrän sen omasta kokemuksesta: hetki sitten oli muutoin ehjä, mutta vähän vino taulun kehys. Tunnin uurastuksen jälkeen tuloksena on eri raajoissa neljä laastaria, reikä lempihousuissa, katkennut Stanleyn terä ja rikkinäinen kehys. Juuri nyt toivon, että en olisi niin perusteellisesti ymmärtänyt pohjalaista opetusta "oma apu paras apu".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ovat jopa säät suosineet pihasta nauttimiseen :)
      Harmi, että kävi kuvailemallasi tavalla. Ehkä ensi kerralla seuraaviin vinoihin kehyksiin tai muuhun vastaavaan puuhaan voi pyytää kaverin apuun.

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!