Eläimellinen sunnuntai

Tässä maassa homma menee niin, että silloin kun sää näyttää sopivalta, niin kannattaa tykittää menemään. Vaikka sää voi toki muuttua lähes sormia napauttamalla paisteesta sateeseen, niin siitäkin huolimatta aamupalapöydässä kannattaa suunnitella ulkoilukuvioita kun näkee kappaleen sinistä taivasta. 

Asumme sen verran maaseudun rajamailla, ettei tarvitse kovin montaa sataa metriä kävellä nähdäkseen lehmiä tai lampaita, mutta kävimme siitä huolimatta sunnuntain ratoksi tutustumassa hiljattain avattuun pieneläintilaan.

Ajomatka meiltä pieneläintilalle kesti parikymmentä minuuttia. Matkalla pysähdyimme vielä tienvarsipubiin sunnuntailounaalle. Tiskin toisella puolella ryystettiin Guinnessia, me valitsimme listalta päivän kalan ja katselimme ulkona ruohoa mutustavia lampaita. Pikkukaritsojakin näkyi siellä täällä.

Maaliskuussa avatulla Sandy Feet Farmilla oli uudenkarheat puitteet, mutta huomasi että osa hommista oli vielä hieman kesken. Se ei kuitenkaan menoa haitannut. Ajaessamme paikanpäälle vanha herra tuli viittelöimään meille. Hän kertoi parkkipaikan olevan täynnä ja ohjeisti meitä parkkeeraamaan hänen pihaansa. Sekin piha oli täynnä autoja. "Ajakaa vain tuohon nurmikolle." Hetken emmimme voiko siihen ajaa, koska se tietäisi loppua herran pihatietä reunustaville narsisseille. Sen verran hanakasti herra lasin toisella puolella meille huitoi, joten ei muuta kuin kukat kumoon ja auto parkkiin.

Kesällä kolme vuotta täyttävälle Nappulalle pieneläintilalta löytyi yllinkyllin ihmeteltävää ja mukavaa puuhaa. Lampaita fanittava tyttö äänteli kuin villaturkki konsanaan, keräsi kiviä ja nyhti maasta ruohonkorsia lampaille syötäväksi. "Kato. Onko se Peppa Pig?" Hän totesi jättimäisestä emakosta. Possujen ja lampaiden lisäksi tilalla oli ainakin kilipukkeja, lehmiä, kaneja, marsuja ja kanoja. Sekä äkäinen kalkkuna ja ihmismäisesti äänteleviä alpakoita. Eläinten ääntelyn lisäksi Sandy Feet Farmille kuuluivat lähellä pauhaavan Atlantin tyrskyt. Halutessaan eläintilavierailuun voi yhdistää rantapäivän pitkällä hiekkarannalla.

Eläinten lisäksi tilalla oli kiva pieni leikkipuisto, joka vierailupäivänä oli kylläkin kovin vetinen. Vähän isommille lapsille oli polkuautoja. Paikassa oli myös pieni sisäleikkitila, joka on poikaa näillä kulmilla. Minun kieleni sai herahtamaan kahvion  herkullisennäköinen kakkutiski. Kakut jäivät kylläkin tällä kertaa maistamatta, koska onnistuimme kuluttamaan eläinten ihmettelyyn niin monta tuntia aikaa, että paikka oli jo menossa kiinni kun olisi ollut kakun ja kahvin mentävä väli.

Kotikutoinen pieneläintila näytti olevan perheyritys parhaimmillaan. Tilaa pääsi kiertämään isännän ohjastaman Mummo Ankka -henkisen traktorijunan kyydissä. Tilan emätä esitteli eläimiä ja näytti välillä puuhailevan kahvion puolella. Perheen lapset ruokkivat eläimiä ja kertoivat niistä.

Vierailupäivänä Nappulan lisäksi Sandy Feet Farmilla tohelsi menemään yksi jos toinenkin innostunut lapsi. Uskon, että tulemme moikkaamaan näitä tiluksia ja sen eläimiä toistekin.

Sisäänpääsymaksu Sandy Feet Farmille oli yhdeksän euroa aikuisilta ja yli kaksivuotiailta lapsilta. Perhelippu kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle kustansi 30 euroa.