Vuosi on kulunut edellisestä haastattelusta ja mukana rämistelee menemään nyt kaksivuotias veijari.
Sankari malttoi autoleikkiensä lomasta laukoa muutamat vastaukset esittämiini kysymyksiin. Kysymysten suhteen mennään samoilla, kuin edellisenäkin vuonna.
Kuinka toinen vuotesi on sujunut?
Hyvin se on mennyt. On riittänyt tekemistä ja ihmeteltävää, koti ja sänkykin ovat vaihtuneet matkan varrella.
Paras taito, jonka olet tämän vuoden aikana oppinut?
Olen oppinut paljon viimeisen vuoden aikana. Kävelemään ja juoksemaan oppiminen on ollut hauskaa. Tykkään erityisesti juosta karkuun.
Rakastan edelleen älämölöä, mutta siitä huolimatta puhuminen on siisti juttu. Ympärillä olevatkin ymmärtävät mitä tarkoitan. Nykyään suusta pulpahtelee kolmen, joskus jopa neljänkin sanan lauseita. Kieli soljuu suomeksi, englanniksi oppimani sanat ovat päässeet unohtumaan. Yleensä kuitenkin hyvästelen ihmiset fraasilla heippa bye bye.
Mikä on suosikkipaikkasi?
Mamman syli. Tykkään myös kiipeillä mahdollisimman korkeisiin paikkoihin ja huudella sieltä kookee.
Lempipuuhasi?
Tutkailu. Tämän hetkisessä lainakodissamme suosikkipuuhaani on kiivetä tuolille tai sohvan selkänojalle ja seurata ohiajavia autoja, busseja, ratikoita ja roska-autoja. Luonnollisesti kommentoin kovaan ääneen minkälainen auto ajaa ohitse. Puistossa voisin istua vain keinussa ja vaatia kovempaa vauhtia. Tykkään myös touhuilla siskoni kanssa.
Ruuvit, mutterit, kolot, autot ja nappulat. Jos jostakin löytyy kolo, on sinne työnnettävä sormi. Kaikki pienet liikkuvat jutut ja nappulat ovat suuria suosikkejani – vaikka tuo emäntä yrittää väittääkin, etteivät ne kaikki ole lasten juttuja.
Suosikkiruokasi?
Olen aika kaikkiruokainen. Silti suutuntuma on se tärkein juttu. Tuoreita kasviksia lautaselleni ei silti kannata yrittää laittaa. Ehkä suurin suosikkini on tällä hetkellä puuron lisäksi mamman tekemät linssipyörykät ja sosekeitot. Pidän yleensä aika hanakasti huolen siitä, että minulle ei tarjoilla mitään, ellei minulla ole ruokaessua päällä.
Mottosi?
Huuda lujempaa, jos asiat eivät muuten mene jakeluun.
Tavoitteet seuraavalle vuodelle?
Opetella laulamaan ja kiipeämään entistä korkeammalle.
Vauhdikasta syntymäpäivää Paddy!
Lue myös: Paddyn yksivuotishaastattelu
Just noin! Pojat ovat poikia, ja meno sen mukaista.
VastaaPoistaSe on juurikin noin Saara! Sitä on saanut tämäkin emäntä opetella minkälaisia autoja on oikeasti olemassa. Pian ei enää riitä vain eriväristen ja pienten ja isojen autojen luettelu :)
Poista