4. joulukuuta 2017

Kosteutta

sammal, kiviaita
Ei tarvitse olla kummoisia Einsteinin kykyjä päätelläkseen, että saaressa missä sataa usein, ruoho vihertää ympäri vuoden ja kosteusprosentti leijuu lähes aina huitteilla 80% kertyy kosteutta muuallekin kuin vain ilmaan.

Tulin taannoin lukeneeksi artikkelin irlantilaisten talojen kosteusongelmista tai lähinnä niiden ehkäisystä. Niin, tällä saarella on tuskin montaakaan taloa, jossa ei olisi minkäänmoisia ongelmia kosteuden kanssa. Ja sanon jo heti tähän väliin, etten ole mikään rakennustekniikan ammattilainen vaan kirjoitan tätä juttua täysin siltä pohjalta mitä itse olen nähnyt, kuullut ja havainnut.

Kosteusongelmat eivät tietysti ole mikään vitsi tai pikkujuttu. Suomessa olen ikäväkseni seurannut ystäväperheen vuosia jatkunutta taistelua ongelman kanssa ja silloin ei totisesti ole kyse pikkuasioista, kun koko elämä on laitettava uusiksi kosteusongelmaisen talon vuoksi.

Täällä tuota rakennusten kosteutta ei tunnuta ajattelevan ja ottavan niin vakavasti kuin Suomessa. Siihen on varmasti ainakin pari syytä. Ilmasto on sellainen, että kosteutta on aina paljon ilmassa ja tulee sitä myöden pinnoille. Täällä talot ovat huomattavasti heikommin eristettyjä (tai ei lainkaan eristettyjä) kuin Suomessa, mikä toisaalta on Irlannin etu. Kosteus ja home eivät pääse imeytymään tiiviisiin eristeisiin ja aiheuttamaan nakertavaa tuhoa talon rakenteisiin.

Täällä homevauriot hoidetaan pesemällä home pois ja maalaamalla päälle. Taitavat sellaiset isot kuivatuspöhöttimet olla täysin vieras käsite kosteuden kuivatukseen, joita ainakin Suomessa käytetään vesivahingon sattuessa. Olen kuullut vinkin, että paras puhdistusaine pinnalle kasvaneen homeen poistoon on vanha kunnon etikka.

puun oksat, harmaa taivas


Me asumme kutakuinkin 20 vuotta vanhassa omakotitalossa. Ja kyllähän täällä näkee jälkiä siitä, että joskus on vähän roiskahtanut. Ja jälkiä korjailtu sinne päin siveltimen kanssa. Ikkunantiivisteistä olen useampaan otteeseen pyyhkinyt pois mustia "kukkia". Myöskään kaikki rakennustekniset ratkaisut eivät ole ehkä sen kaikkein suurimman propellipään aikaansaannoksia. Vai laittaisitko itse kylpyhuoneeseen lautalattian ja vuoraisit vielä ammeenkin laudoituksella?

Sinänsä tilanne on sata kertaa parempi, kun eräässä asunnossa Iso-Britanniassa, jossa vietin lukioikäisenä yhden kesän kesätöiden puitteissa. Siinä asunnossa kasvoi ihan rehellisiä sieniä seinän ja kokolattiamaton raosta. Oli vissiinkin vuosien saatossa kuivattu aika monet vettävaluvat pyykit samassa paikassa.

muuri, kosteusvaurio


Parempaa sisäilmaa hakiessa tuuletus on tärkeää. Ilmanvaihtokanavina meillä toimivat joka huoneessa olevat auki kierrettävät venttiilit ja ikkunat. Ja tokihan talo falskaa muutenkin, ulko-ovien alta ja takan piipusta vetää. Että ei täällä ilman avattavia ikkunoitakaan missään umpiossa asuttaisi. Siitä huolimatta sen kyllä huomaa, jos on ollut vaikka viikonlopun poissa ja kaikki ikkunat ovat olleet sen ajan suljettuina. Keväästä syksyyn pidän monesti muutaman ikkunan avoinna aamusta iltaan. Nyt säiden viilennettyä ovat tuuletusajat lyhentyneet huomattavasti, mutta joka päivä on silti huolehdittava tuuletuksesta. Varsinkin suihkussa käynnin jälkeen jätämme kylpyhuoneen ikkunan pidemmäksi aikaa auki, oli ulkolämpötila mikä hyvänsä.

Sisäilman kosteuteen vaikuttaa ulkoilman kosteuden ohella tietysti vahvasti se, mitä sisällä puuhataan. Pyykin kuivatus sisätiloissa lisää luonnollisesti kosteutta. Talvisaikaan heitänkin yleensä pyykin osaksi aikaa pyörimään kuivuriin, kuivemmilla ja lämpimämmillä säillä kuivatan ulkona tai sisällä avonaisen oven edessä. Ruoanlaitto liedellä lisää myös kosteutta. Liesituuletin meiltä löytyy, mutta se onneton, kovaääninen värkki nappaa vain osan höyryistä. Yhtään enempää kokkaillessa täällä onkin aina keittiön ikkunat ihan huurussa.

Viilenevillä säillä ikkunoihin ilmestyy yön aikana kondenssivettä. Tämä ei tietenkään ole mitenkään harvinaista Suomessakaan talviaikaan. Kondenssivesi kyllä haihtuu nopeasti, kun avaa rullaverhot ja tuuletusikkunaa hetkeksi. Niitä talojakin näkee paljon, joissa ikkunat näyttävät ainakin ulospäin olevan koko ajan huurussa.

Vaikkei tämä tarina, nyt ollut mikään varsinainen oodi tälle töllille, väittäisin, että meillä ongelmat ovat kuitenkin todella vähäisiä moneen muuhun irlantilaiseen taloon verrattuna. Emme ole esimerkiksi nähneet tarpeelliseksi ostaa kosteudenpoistajaa hurisemaan nurkkiin ja muutenkin tekstiilit ja muut tavarat ovat saaneet olla vaurioitta. Erään Aasiaan suuntautuneen reissun aikana sain nimittäin heittää silloiset suosikkinahkakenkäni menemään kun ne olivat homehtuneet.

Kirjoittamani asunnon lämmitysjuttu jokunen viikko sitten herätti paljon keskustelua muiden ulkosuomalaisten keskuudessa, uskon, että tästäkin riittää sanan partta. Onko sinulla kosteus-/homekokemuksia asunnon kanssa?

2 kommenttia:

  1. Vuosia sitten etelämaalaisessa hotellissa vesi lorisi iloisesti katon läpi respan lattialle ja ainoa reagoija oli tämä suomalainen emäntä, joka siirsi lähistöllä olleen ämpärin vuotokohtaan. Huoneessa sänky oli märkä. Siihen vaihdettiin kuivat lakanat ja sillä siisti. Etelässä aurinko kuivasi vesivahingot.
    Toisin on täällä pohjoisen tiiviissä asumuksissa auringon piileskellessä. Tälläkin hetkellä blogissa mainittu pöhötin surraa isäni asumisyksikön kylpyhuoneessa. Se on ajanut asukkaan monta viikkoa sitten toisiin tiloihin nähtävästi pitkäksi ajaksi.
    Irlanti on etelän ja pohjoisen välillä tässäkin asiassa. Jaksamista homekukkien jahtaamiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatustavat ovat kovin erilaiset näiden kosteusasioiden suhteen, riippuen missä päin maailmaa ollaan. Monissa maissa noihin kosteusasioihin ei juuri voi ilmaston vuoksi vaikuttaa, niiden kanssa on vain elettävä. Niin kuin tuossa eteläkuvauksessa asian hyvin kuvasitkin :)

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!