Joulukalenterista sitä ei ole voinut
tarkistaa, koska Nappula sai oman kalenterin käsiinsä ja luukut
saivat kyytiä ennen aikojaan. Omasta (Suomesta lähetetystä
Fazerin) joulukalenterista herkut ovat sentään sulaneet ajallaan
suuhun.
Viime viikonloppuna pidimme perheen omat
"pikkujoulut". Kävimme pimeän tultua kävelemässä
keskustassa ja katselemassa jouluvaloja. Ovathan nuo jouluvalot
tuolla jo olleet hyvän tovin, mutta keskusta-asiointini on
ajoittunut pääosin päiväsaikaan. Myöhemmin keittelin kotona
riisipuuroa kunnon rasvaiseen maitoon. Ja hyvällepä maistui
kanelin, sokerin ja maidon kanssa.
Nappulalle emme ole tähän mennessä
ostaneet joulu-/syntymäpäivälahjoja, koska ei hän ole niiden
päälle vielä mitään ymmärtänyt ja lahjoja on joka tapauksessa
tullut enemmän kuin riittämiin.
Jossakin vaiheessa loppuvuotta olimme
menossa jonnekin polkupyörällä ja hän kyseli kovasti missä hänen
pyöränsä on. Kerroin hänen saavan oman pyörän kun kasvaa vähän.
Jonkin ajan päästä tämä muotoutui hänen suussaan muotoon
"Sitten kun Paddy (vauva) syntyy, niin minä saan polkupyörän!".
Kuunneltuamme mantraa riittämiin, tulimme siihen tulokseen, että
tasapainopyörän (tai miksi sellaista polkimetonta pyörää nyt
sitten virallisesti kutsutaankaan) ostaminen ei ole lainkaan huono
idea.
Niinpä sitten pikkujouluiltana
Nappulaa odotti iso joululahjapaketti, josta paljastui ikioma pyörä.
Voi sitä iloa! Siitä alkoikin sitten uusi hokema "isä teki
minulle pyörän". Tähän mennessä pyörällä ajelua on
testattu vain sisätiloissa.
Taaperokerhossa, jossa tapaamme
Nappulan kanssa käydä viikoittain vietettiin viimeisellä kerralla
pikkujouluja. Herkuteltiin, laulettiin joululauluja ja lapset saivat
pienet paketit. Monilla lapsilla ja aikuisilla oli päällään niin
sanottu Christmas jumper eli joulupaita, joita vaatekaupat ovat
pullistelleet jo hyvän tovin. Tylsänä äitinä en lähtenyt
tällaisen "kertakäyttöpaidan" ostamiseen – ei se
kuitenkaan enää ensi vuonna mahtuisi Nappulan päälle, vaan puin
hänelle yksiväristä punaista päälle.
Pieniä muistamisia olen myös
keräillyt lähipäivinä. Nappulan päiväkodin tädeille kasailin
herkkukassin, jonka viemme sinne viimeisellä hoitokerralla ennen
joulua. Naapurin rouvalle ja muutamalle kaverille kävin ostamassa
joulukukat. Naapurin rouvalle valitsin irlantilaiseen tyyliin
sopivasti bling blingiä sisältävän kukka-asetelman ja
saksalaiselle kaverilleni luonnollisemman näköisen asetelman.
Ilmeistä päätellen oletukseni tyyleistä osui oikeaan :)
Huvitti tuo irlantilaisen naapurin bling bling kukka-asetelma. Täällä tämä joulu on no, aikaa värikäs juhla! Meidän kuusi on suorastaan tylsä verrattuna näihin kirjaviin virityksiin😁 oli kiva kuulla vauvauutisistasi.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Saara!
PoistaOlen itse enemmän luonnollisemmat / skandinaavisen koristelun ystävä, mutta täällä tuo bling bling tuntuu olevan se juttu. Oikein huvitti kun kävin viemässä kukkatervehdystä naapurin rouvalle, hän pyysi sisään teelle ja esitteli joulukuusensa ja valoasetelmansa. Siitä muovikuusesta ei juuri vihreää näkynyt. Niin oli koristeiden ja valojen peitossa :) Ja mitä itse "teehetkeen" tulee, niin istuin siellä yli kaksi tuntia, kun puheliaalta rouvalta ei lopu koskaan juttu kesken - hyvä kun ehdin jonkun ynähdyksen johonkin väliin sanoa :)
Bling bling on kaukana tämänkin talon jouluasusta. Mutta jos sen tyyppisestä ilosta pitää, voi aina katsella naapurin värivaloja!
VastaaPoistaTäällä siitä bling blingistä voi myös nauttia katselemalla useampien naapurien välkkyviä värivaloviritelmiä.
PoistaOnko Irlannissa tapana antaa kukkia jouluviemisinä?
VastaaPoistaT: Ulla
Kiitos kysymyksestäsi Ulla!
PoistaEn suoraan sanoen osaa sanoa kuinka tyypillinen jouluvieminen kukka on. Ajattelin mennä suomalaisemman tavan mukaan :) Kaupoista löytyy kyllä näin joulunalla laaja valikoima joulukukkia. Meidän naapurinrouva tykkää touhuilla puurarhassaan, joten hänelle ajattelin tuon kukkaviemisen sopivan kuin nenä päähän.