Kierrätys kunniaan

Toinen syy, miksi kävimme juuri viime viikonloppuna Corkissa olivat "Torikaupat", jotka olin sopinut. Suomessa, varsinkin lapsen syntymän myötä aloin hyödyntämään entistä enemmän Toria tavaroiden ostamiseen ja myymiseen.

Täältä löytyi ilokseni vastaavanlainen kauppapaikkasovellus. Tällä kertaa löysin kylläkin ostettavani erään Facebook -ryhmän kautta. Irlannissa asuu verrattain paljon suomalaisia, suurin osa kylläkin Dublinissa ja sen seutuvilla, toinen mokoma Corkissa ja sen liepeillä ja me loput olemme ripoteltuina sinne – tänne pitkin saarta. Irlanti tuntuu olevan monelle "ponnistus jonnekin muualle". Muutetaan muutamiksi vuosiksi tänne opiskeluiden tai töiden perässä ja suunnataan sen jälkeen toisaalle. Tällaiseen maasta toiseen muuttavan perheen myynti-ilmoitukseen törmäsin juurikin Facebook-ryhmässä.

Päätin iskeä kiinni myynnissä olleeseen Brion leikkihellaan. Jos olemme olleet jossakin leikkipaikassa, niin olen huomannut nappulan ryntäävän leikkikeittiön pariin – heti sen jälkeen kun hän on testannut muutaman auton toimivuuden. Leikkiköön nyt sitten vastaisuudessa kokkausleikkejä myös kotona, omassa keittiössään.

Kierrätysnäkökulman lisäksi ostan mielelläni tavaraa muilta pohjoismaalaisilta. Tuntuu, että maku on jokseenkin samanlainen. Täällä lasten lelut tuntuvat olevan lähes poikkeuksetta jättimäisiä muovikomplekseja. Mitä enemmän ääniä leluista lähtee, sitä parempi. Sanokaa vanhanaikaiseksi, mutta niin kauan kun pystyn itse asiaan vaikuttamaan, niin meillä nämä mölyävät muovijättiläislelut pysyvät tooodella minimissä. Olen itse enemmän erilaisten palikoiden, kirjojen, pallojen ja pehmolelujen kannattaja. Sellaisten lelujen, jossa lapsi saa ja joutuu käyttämään mielikuvitustaan eikä kaikkea ole pureskeltu valmiiksi. Eikä haittaa yhtään, jos niistä leluista ei lähde itsestään ääntä, sillä melua syntyy kyllä muutenkin.