No nyt se sitten muutti

Huoli pois, ei mitään niin dramaattista kuin otsikko antaa ymmärtää. Nappula vain otti ja lähti. Muutti meidän huoneesta omaan eli "kylmään huoneeseen". Sillä nimellä tuo huone on meillä kulkenut, koska kyseinen huone oli pitkään kylmillään ja olemattomien eristeiden vuoksi huone oli nimensä mukainen.

Mietin ensin pitkään, haluammeko edes siirtää häntä toiseen huoneeseen. On nimittäin ollut näppärää, jos hän on itkenyt yöllä, niin on vain työntänyt käden sängyn pinnojen välistä ja silitellyt lasta. Nyt tarvitsee nousta ylös ja hipsiä toiseen huoneeseen, jos tulee sellainen tilanne päälle. Ja sinähän herää itse! Kaikesta huolimatta päätimme kuitenkin kokeilla uutta järjestelyä, pääseehän sitä aina takaisin.

Ajattelin, ettei tässä blogissa käsitellä minkään valtakunnan sisustusjuttuja, koska täällä mennään näillä lainakamoilla. Irlannissa on nimittäin tyypillistä vuokrata asunnot valmiiksi kalustettuina. Nappulan huoneesta tuli kuitenkin aikas kiva, niin päätin räiskiä sieltä muutamat kuvat myös teidän kurkisteltavaksi.

Huoneessa oli ennen raskastekoinen mäntypäätyinen sänky. Raahattiin se jokunen viikko sitten pois ja ilokseni huone osoittautuikin vallan passelin kokoiseksi lasten huoneeksi. Lipasto kuuluu tämän talon kalustukseen, samoin irtokaappi. Kiinteitä kaappeja täällä ei tunnuta oikein harrastettavankaan. Lastenpöytä tuoleineen, sänky, matto ja lelut tulivat muuttokuorman mukana Suomesta. Olen päättänyt, että Nappula saa nukkua niin pitkään pinnasängyssä kun ei pääse sieltä itse pois. Pituutensa puolesta hän tulee mahtumaan sinne varmaan kouluikään saakka, niitä hongankolisuttelijan geenejä kun ei ole hänen kohdalle osunut.

Pakkasin muuttokuormaan muutamat verhot. En vain saanut niitä täällä ripustettua, koska ripustussysteemi on erilainen. Täällä verhoissa on joko purjerenkaat tai kangaslenkit, jotka pujotetaan verhotankoon tai sitten verhoihin on ommeltu erillinen nauha, josta verho kiinnitetään pienillä koukuilla verhorenkaisiin. Näihin muokkaustoimenpiteisiin en pystynyt ilman ompelukonetta eikä kaupoista löytynyt nipsullisia verhorenkaita. Lopulta Anoppi kävi Suomessa Ikeassa ja toi minulle pääsiäisvierailulla tarvitsemiani nipsullisia verhorenkaita. Irlannissa ei tosiaan ole kuin yksi Ikea, joka sijaitsee Dublinissa eli reilun kolmen tunnin ajomatkan päässä. Ihan pelkästään verhonipsujen takia sinne ei ole viitsinyt lähteä, eikä kyseiseltä putiikilla ole nettikauppaa tässä maassa.

Mutta avot, nyt saatiin Marimekon retroverhot ikkunaan ja muutamat omat taulut seinälle. Tällainen väreistä tykkäävä emäntä ainakin tykästyi. Ja kyllähän täällä kelpaa leikkiä ja temmeltää! Vai mitä mieltä olette?