Mikä lapselle nimeksi?

Niin, pian meitä pitäisi olla tällä kolmen sijaan neljä. Emme ole selvittäneet mitä sukupuolta uusi tulokas on. Raskaus on ollut erilainen verrattuna ensimmäiseen, joten olen epäillyt uuden tulokkaan olevan poika. Siksipä olemme kutsuneet tulokasta nimellä Paddy – Irlannissa kun ollaan. Myönnän kyllä, että välillä olen kuitenkin kallistunut tyttövaihtoehtoon. Eli fifty-sixty –asetelmalla mennään, niin kuin jo Nykäsen Matti aikoinaan totesi.

Nappulan kohdalla tiesimme, että saamme tytön. Silloin tuntui, että hyviä poikanimikandidaatteja oli pilvin pimein, mutta tyttöjen nimiä vähemmän. Keräilin nimilistaa. Lainasin kirjastosta nimikirjoja, kahlasin läpi nettiä ja almanakkaa. Pinnalle nousi muutama muita vahvempi ehdokas. Mutta sitten Nappulan synnyttyä hän ei ollutkaan yhtään näiden nimikandidaattien oloinen, vaan ennemmin sellainen jysky, kenelle mitkään runotyttönimet eivät istuneet. Niinpä työnimi Mercedes eli aika pitkään, ennen kuin tyttö sai lopulta sen oikean nimensä.

Meillä oli ollut jo vuosien ajan puhetta ja haaveissa muuttaa jossakin vaiheessa ulkomaille. Sen vuoksi puhuimme, että lapselle voisi valita hivenen kansainvälisemmän nimen. No, niin ei tietenkään käynyt, vaan Nappulalla on supisuomalainen nimi. Onneksi nimiarpa ei osunut mihinkään Marjattaan tai Kukka-Orvokkiin, vaan sellaiseen nimeen, jolle löytyy hieman eritavalla lausuttuna kansainvälinen vastine.

Paddyn kohdalla tuo nimiasia on vielä täysin auki. Hävettää oikein myöntää miten vähän sille asialle on uhrannut ajatuksia. Muutaman hassun nimen olemme kirjanneet ylös ja siinä se. Tuntuu vielä, että täällä on tapana hetimiten ilmoittaa lapsen nimi. Ehdinkin jo pienessä paniikissa tiedustella yhdeltä paikalliselta kaverilta, pitääkö se nimi olla oikeasti tiedossa jo sairaalassa. Näin ei onneksi ole, vaan sairaalassa nimi kulkee baby boy/baby girl + äidin sukunimi. Viralliset nimenantokaavakkeet annetaan kuulemma sairaalassa, mutta varsinaista hätäpaniikkia niiden täyttämisessä ei ole. Ehdimme siis vielä lapsen sukupuolen selvittyä matustella rauhassa nimiasiaa.

Muutama ratkaiseva seikka kuitenkin vaikuttaa nimeen. Voimme tällä(kin) kertaa unohtaa Markut ja Raimo-Petterit ja keskittyä sellaisiin nimiin, jotka istuvat niin sanotusti kansainvälisempään suuhun. Luulen silti, että noudatamme nimessä Nappulan linjaa ja Paddy tulee saamaan suomalaisen tai vähintään Suomessakin käytössä olevan nimen. Mutta tällä kertaa täytyy nimeä miettiessä funtsia myös sitä miten se täällä lausutaan ja tarkoittaako se kenties jotakin?

Aivot jäävät vielä raksuttamaan ja keräilemään hyviä nimiehdokkaita.