On tämän sirkuksen pyörittäminen vaan toisinaan aikamoista puuhaa. Tämän kotisirkuksen siis. Se, että sattuu ja tapahtuu ja saa olla koko ajan enemmän valppaana etenkin sen myötä kun Paddy oppi ryömimään ja tahtoa edetä sinne ja tänne ja kokeilla kaikkea mihin suinkin venyy ja ylettää.
Se, että säpinää riittää on vain osa tämän sirkuksen ohjelmatarjontaa. Viime kuukaudet ovat olleet säpinän ohella myös hyvin väsyttäviä.
Sitä kuvitteli, että ne pahimmat kuukaudet väsymyksen ja kaiken muun kuran kannalta ovat ne vauvan ensimmäiset kuukaudet. Ja niin se monesti onkin, varsinkin jos matkassa on kolikkia tai muita murheita. Paddyn tapauksessa ensimmäiset kuukaudet olivat suhteellisen helppoja. Toki hän heräili pitkin yötä syömään, mutta jatkoi unta saatuaan vatsantäytettä. Ehdinkin jo melkein tuuletella ensimmäisten kuukausien jälkeen, että tämähän oli helppo tapaus, ainakin verrattuna siskonsa, jonka kanssa valvoin ensimmäisten kuukausien yöt.
Paddyn kohdalla tapahtui kuitenkin joku mystinen käänne kesän aikana. Poju päätti, ettei se nukkuminen ole kuitenkaan niin siisti juttu kun hänen on annettu ymmärtää. Ja nykyään yöt ovat mitä ovat. Katkonaisia tai todella katkonaisia. Hyvänä yönä poju herää ehkä nelisen kertaa, mutta yleensä huomattavasti useammin. Yleensä yritän olla edes laskematta kuinka monta herätystä yön aikana tulee, koska se lähinnä turhauttaa. Mutta siinä vaiheessa kun olet herännyt yöllä sen kymmenen kertaa ja yrittänyt jokaisen herätyksen jälkeen epätoivoisesti napata unen päästä kiinni, ei olo totta tosiaan ole kovin pirteä kellon soidessa aamulla. Tai oikeastaan mihinkään aikaan päivästä.
Yritän lähinnä ajatella, että tämä on taas joku ohimenevä vaihe. Vaihe, joka tulee ja menee. Vaikka välillä meinaa usko loppua ja tirehtöörin silmänaluset saavat uutta tummaa kerrosta kuukausi kuukaudelta.
Rikkonaisten öiden lisäksi Paddyn päiväunissakaan ei ole hurraamista. Hän ottaa päivän aikana kahdet tai kolmet tirsat. Nimenomaan tirsat, joiden kesto on yleensä vartti - kaksikymmentäminuuttia. Ja nämä nokoset otetaan lähes poikkeuksetta liikkuvissa vaunuissa. Tässä kohden mietin kaiholla niitä Nappulan monen tunnin päiväunia, joita hän otti vauva-aikana. Siinä ajassahan ehtisi tekemään vaikka ja mitä!
Ei ole hääviä työehtosopimusta tämän sirkuksen tirehtöörillä. Työssäoloaika on melkeinpä 24/7, olemattomat ruoka- ja kahvitauot, lepoaikoja työvuorojen välillä ei tunneta ja loma-ajoista voi yrittää neuvotella.
Auts! Hurjaa tuo. Minkä ikäinen Paddy nyt on? Syökö hän vielä yöllä? Meillä meni esikoisella yöt hulinaksi n 8kk ikäisenä, siinä vaiheessa päätin laittaa baarin kiinni öisin. Pari yötä itkeskeltiin ja sen jälkeen alettiin nukkua kokonaisia öitä kaikki.
VastaaPoistaHän on nyt 7kk ja syö vielä yöllä. Kaikki yöllinen elämä ei tosin johdu syömisestä vaan esim.tutin katoamisesta tai hän on kääntynyt vatsalleen ja väsyy samassa asennossa olemiseen (ei osaa kääntyä vatsalta selälleen).
PoistaKiitos kommentistasi! Hyvä kuulla, että teillä auttoi baarin sulkeminen.
Meidän lapsilla (varsinkin esikolla) liikkumaan oppiminen sekoitti yöt totaalisesti. 6-12kk ikäisenä heräsi Joka Yö 10-20 kertaa. Ja siihen. Ei auttanut mikään, paitsi aika. Mutta ihan lohduksi voin kyllä sanoa että harvinaisen huono nukkuja oli hän :). Nyt pian 20v nukkuu ihan hienosti tai jos ei niin ainakaan ei kaipaa äidiltä mitään palveluita öiseen aikaa. 😅
VastaaPoistaKiitos Leena! Luulen, että tässäkin tapauksessa liikkumaan oppiminen/opetteleminen sekoittaa pakkaa. Siitä huolimatta odottelen hartaasti, että yöt rauhoittuisivat. Eikä tarvitsisi ihan 20 vuotta odottaa 😂
Poista