Kun viime syksynä kerroin kavereilleni
muuttavani Irlantiin miehen työkomennuksen perässä, tuli
useammalta kommentteja – ehkä hivenen ironiseen sävyyn – "Mitä
sä sitten meinaat siellä tehdä? Käydä kauneushoidoissa,
aamuskumpalla hotellin kattoterassilla ja pelata tennistä
(hyvännäköisen) valmentajan opastuksella?"
No näitäpä juuri. Sitähän se
expat-rouvan elämä on. Pelkkää glamouria ja bling-blingiä. Vielä
puuttuvien asioiden listalla ovat ainakin sisäkkö, autonkuljettaja,
hieroja ja poolboy. Ainiin ja se allas kanssa.
Te, ketkä olette blogiani pidempään
seuranneet, olette ehkä huomanneet, että tällaisista jutuista en
ole kirjoitellut. Siihen on ollut syynsä.
En ole manikyyrikiireiltäni ehtinyt
noista jutuista raportoimaan.
Ei vaan, syy on paljon tylsempi. Näitä lueteltuja glamouraspekteja ei
ole ollut. Eipä sinänsä, ettäkö sylkisin lasiini tai
tennistunnit (sen hyvännäköisen valmentajan kanssa) eivät
kelpaisi. Ne eivät vain kuulu ainakaan tämän emännän oletettuun
"expat-rouvan luksuselämään". Tästä pikkukaupungista
ei taida edes löytyä hotellin kattoterassia, jossa nauttia
kuohuvaa. Hiustenleikkuusta olen kyllä haaveillut. Ehkäpä se
onnistuu kesällä Suomessa, kun Nappulan saa helpommin hoitoon.
Oma "luksuselämäni" kuvana muistuttaa
enemmänkin tätä:
ja syöttötuoliin tarttunutta
kokkareista puuroa. Ja ruoanlaittamista. Kauppareissuja. Pyykinpesua ja siivoamista. Eli kovin on arkista ja kaukana siitä
kuvitellusta luksuselämästä.
Jos nyt nuo tuollaiset yleisesti
luksukseksi luokiteltavat asiat jätetään laskuista pois, niin on kuitenkin muutamia seikkoja
mitkä antavat tällaisen täysin tavallisen expat-rouvan elämään
kuitenkin mukavuutta. Niitä ovat ainakin seuraavat jutut:
En juurikaan kärsi univeloista, ja jos
kärsin, ne ovat pääosin itseaiheutettuja. Syynä omaehtoinen
kukkuminen. Aamuisin noustaan ani harvoin ennen puolta kahdeksaa sängystä ja monesti varsinkin Nappula havahtuu alkaneeseen aamuun paljon myöhemmin. Tämä köllöttely pätee nimenomaan luksuselämää elävään expat-rouvaan ja hänen lapseensa, mies on ollut tuohon aikaan jo hyvän tovin matkalla töihin.
En elä minuuttiaikataulussa. Meidän
arkea rytmittävät lähinnä yhteiset vanhempi-lapsi harrasteet ja
treffit sekä muutaman iltana viikossa omat treenit.
Pitkät kahvittelut ja lounaat.
Vähintään kerran viikossa treffaan muiden äitien kanssa kahvin
tai lounaan merkeissä keskustassa tai jonkun kotona. Näistä
tilaisuuksista on harvoin kiire minnekään, ellei joku pikkuihminen
revi totaalisesti pelihousujaan. Ja jos ei treffiseuraa jollekin
viikolle löydy, suuntaamme näille ruokaretkille kahteen pekkaan
Nappulan kanssa.
Oikeaa tai sitä arkielämän
bling-blingiä vaan sinunkin viikonloppuun!
Hyvä postaus! Samanlaisia ennakko-odotuksia sain kohdata, kun muutin mieheni työn perässä Kaliforniaan. Täälläkinhän vain juodaan drinkkejä uima-altaalla ja loikoillaan auringossa... Just.
VastaaPoistaKiva, että sinäkin olet löytänyt tuon arjen luksuksen, kuten univelattomuuden. Kun itsekin hyppäsi hektisestä "oravanpyörästä" pois, havahtui näihin pieniin, mutta kuitenkin aika merkittävässä osassa oleviin pikku juttuihin, jotka elämänlaatua kummasti parantavat. Tsemppiä jatkoon ja bling-bling! ;-)
Kiitos ja kiitos kommentistasi!
PoistaVoin vain kuvitella, että varsinkin Kaliforniaan muuttaneena olet saanut kohdata ennakkoluuloja. Täytyy sanoa, että univelattomuus on aikamoinen luksus :)
Itse muutin yksin pois Suomesta ja tulin töihin, mutta samanlaiset ajatukset pyörivät monen suomalaisen kaverin päässä ja viimeisten vuosien aikana on kontakti vähentynytkin. Ainakin yhdestä ystävättärestä tiedän hänen olen kateellinen metropoli-sinkkuelämääni ja kokenut alemmuuden tunnetta. Hän asuu Vantaalla ja on kahden ihanan lapsen äiti.
VastaaPoistaTsemppiä blingin ja skumpan täyttämään elämään! ;)
T. Riikka
P.s. kysyikö kukaan minulta toivonko perhettä? Jep, monet unohtavat kokonaisuuden ja arjen. Kaikessa on hyvää ja myös kääntöpuolensakin. Mutta nyt perjantai after-skumpille. Cheers
Toivottavasti after-skumppa maistui :)
PoistaIkävä kuulla, että muuton myötä on tullut tuollaisia lieveilmiöitä. Vaan niinhän sitä ajatellaan, että elo on paljon auvoisempaa sellaisilla, jotka elävät toisenlaista elämää, erilaisessa paikassa kuin itse. Vai väittääkö joku, etteikö metropoli-sinkun elämä olisi helppoa ;)
Kiva kun kommentoit!
Minä olen ihan ehta expat-rouva - meiltä löytyy sekä (osa-aikainen) kotiapulainen että autonkuljettaja, ja puutarhurikin käy kerran viikossa hoitamassa pihaa. Mutta aika lailla samanlaisissa touhuissa kuluvat omatkin päiväni maailmalla: ruokaostoksilla ja ruokaa laittaessa, pyykkihommissa, lasten ja koirien kanssa puuhaillessa. Manikyyrissä en ole käynyt koskaan, eikä shampanjaakaan tule muslimimaassa juuri nautittua! :) Ennakkoluulot istuvat kyllä tiukassa ja ne olivat itse asiassa osasyynä siihen, että aikoinaan aloitin oman blogini.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi aito expat-rouva :)
PoistaOlen blogiasi aika ajoin lueskellutkin. Tottahan se on, että sillä on valtavan suuri ero missä päin maailmaa asuu. Teillä päin on varmasti normi, että länsimaisella kuuluu olla apuvoimia kodin pyörittämisessä. Ja tokihan työvoima on erihinnoissa kun esimerkiksi pohjoisemmassa.
Arki se on silti arkea, asuu sitä missä tahansa.
Polkupyörä ja kauramoottorilla toimiva ruohonleikkuri eivät ehkä ensimmäisenä tule mieleen expat-rouvan luksus-elämästä... mutta asuinpaikasta riippumatta kasvaminen pienen ihmisen kanssa on arjen bling-blingiä!
VastaaPoistaNiin, no nuo kun mainitsit, niin kyllä ollaan tultu kauas luksuksen lähteiltä :)
PoistaYritän tässä olla ihan huikeen moderni ja laittaa sydänhmiöitä sulle mutta kun en osaa niin nostan vaan skumppalasia lakatuilla kynsilläni ja sanon cheers!
VastaaPoista"Miten ihmeessä sä saat aikas kulumaan siellä nyt kun ei TARVITSE tehdä töitä?"
No v*ttu kyllä tarvitsee mutta kun ei vielä ole tärpännyt. Ja kyllä saan aikani kulumaan kun sitä "omaa aikaa" on ehkä kaksi tuntia päivässä ja sekin menee lähinnä työnhakuun ja kaikenmaailman muihin paperihommiin.
Niin ja kynsienlakkaamisiin. Jos olis kynnet mitä lakata.Onneks on skumppaa niin voi sentään sitä ottaa. Siihen pahimpaan ketutukseen :D
Tsemppiä! Mitäs me expatrouvat muuta tehtäisiinkään ;)
Heh hee :)
PoistaKyllä on jäänyt kynsien lakkaaminen tooodella vähiin tässäkin osoitteessa. Vaikka täällä muuta tietysti teeskentelenkin.
Se on taivahan tosi, että sitä "omaa aikaa" on hyvin vähän päivän aikana. Ja usein silloin tarttis saada hoidettua yksi jos toinenkin askare. Sen skumpan juonnin ohella tietty.
Kiitos kommentistasi ja tsemppiä työnhakuun!