9. kesäkuuta 2017

Expat-rouvan luksuselämä


Kun viime syksynä kerroin kavereilleni muuttavani Irlantiin miehen työkomennuksen perässä, tuli useammalta kommentteja – ehkä hivenen ironiseen sävyyn – "Mitä sä sitten meinaat siellä tehdä? Käydä kauneushoidoissa, aamuskumpalla hotellin kattoterassilla ja pelata tennistä (hyvännäköisen) valmentajan opastuksella?"

No näitäpä juuri. Sitähän se expat-rouvan elämä on. Pelkkää glamouria ja bling-blingiä. Vielä puuttuvien asioiden listalla ovat ainakin sisäkkö, autonkuljettaja, hieroja ja poolboy. Ainiin ja se allas kanssa.

skumppa


Te, ketkä olette blogiani pidempään seuranneet, olette ehkä huomanneet, että tällaisista jutuista en ole kirjoitellut. Siihen on ollut syynsä.

En ole manikyyrikiireiltäni ehtinyt noista jutuista raportoimaan.

Ei vaan, syy on paljon tylsempi. Näitä lueteltuja glamouraspekteja ei ole ollut. Eipä sinänsä, ettäkö sylkisin lasiini tai tennistunnit (sen hyvännäköisen valmentajan kanssa) eivät kelpaisi. Ne eivät vain kuulu ainakaan tämän emännän oletettuun "expat-rouvan luksuselämään". Tästä pikkukaupungista ei taida edes löytyä hotellin kattoterassia, jossa nauttia kuohuvaa. Hiustenleikkuusta olen kyllä haaveillut. Ehkäpä se onnistuu kesällä Suomessa, kun Nappulan saa helpommin hoitoon.

Oma "luksuselämäni" kuvana muistuttaa enemmänkin tätä:

lelukasa
























 ja syöttötuoliin tarttunutta kokkareista puuroa. Ja ruoanlaittamista. Kauppareissuja. Pyykinpesua ja siivoamista. Eli kovin on arkista ja kaukana siitä kuvitellusta luksuselämästä.

Jos nyt nuo tuollaiset yleisesti luksukseksi luokiteltavat asiat jätetään laskuista pois, niin on kuitenkin muutamia seikkoja mitkä antavat tällaisen täysin tavallisen expat-rouvan elämään kuitenkin  mukavuutta. Niitä ovat ainakin seuraavat jutut:

En juurikaan kärsi univeloista, ja jos kärsin, ne ovat pääosin itseaiheutettuja. Syynä omaehtoinen kukkuminen. Aamuisin noustaan ani harvoin ennen puolta kahdeksaa sängystä ja monesti varsinkin Nappula havahtuu alkaneeseen aamuun paljon myöhemmin. Tämä köllöttely pätee nimenomaan luksuselämää elävään expat-rouvaan ja hänen lapseensa, mies on ollut tuohon aikaan jo hyvän tovin matkalla töihin.

En elä minuuttiaikataulussa. Meidän arkea rytmittävät lähinnä yhteiset vanhempi-lapsi harrasteet ja treffit sekä muutaman iltana viikossa omat treenit. 

Pitkät kahvittelut ja lounaat. Vähintään kerran viikossa treffaan muiden äitien kanssa kahvin tai lounaan merkeissä keskustassa tai jonkun kotona. Näistä tilaisuuksista on harvoin kiire minnekään, ellei joku pikkuihminen revi totaalisesti pelihousujaan. Ja jos ei treffiseuraa jollekin viikolle löydy, suuntaamme näille ruokaretkille kahteen pekkaan Nappulan kanssa.

Oikeaa tai sitä arkielämän bling-blingiä vaan sinunkin viikonloppuun!

10 kommenttia:

  1. Hyvä postaus! Samanlaisia ennakko-odotuksia sain kohdata, kun muutin mieheni työn perässä Kaliforniaan. Täälläkinhän vain juodaan drinkkejä uima-altaalla ja loikoillaan auringossa... Just.
    Kiva, että sinäkin olet löytänyt tuon arjen luksuksen, kuten univelattomuuden. Kun itsekin hyppäsi hektisestä "oravanpyörästä" pois, havahtui näihin pieniin, mutta kuitenkin aika merkittävässä osassa oleviin pikku juttuihin, jotka elämänlaatua kummasti parantavat. Tsemppiä jatkoon ja bling-bling! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiitos kommentistasi!
      Voin vain kuvitella, että varsinkin Kaliforniaan muuttaneena olet saanut kohdata ennakkoluuloja. Täytyy sanoa, että univelattomuus on aikamoinen luksus :)

      Poista
  2. Itse muutin yksin pois Suomesta ja tulin töihin, mutta samanlaiset ajatukset pyörivät monen suomalaisen kaverin päässä ja viimeisten vuosien aikana on kontakti vähentynytkin. Ainakin yhdestä ystävättärestä tiedän hänen olen kateellinen metropoli-sinkkuelämääni ja kokenut alemmuuden tunnetta. Hän asuu Vantaalla ja on kahden ihanan lapsen äiti.
    Tsemppiä blingin ja skumpan täyttämään elämään! ;)
    T. Riikka
    P.s. kysyikö kukaan minulta toivonko perhettä? Jep, monet unohtavat kokonaisuuden ja arjen. Kaikessa on hyvää ja myös kääntöpuolensakin. Mutta nyt perjantai after-skumpille. Cheers

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti after-skumppa maistui :)
      Ikävä kuulla, että muuton myötä on tullut tuollaisia lieveilmiöitä. Vaan niinhän sitä ajatellaan, että elo on paljon auvoisempaa sellaisilla, jotka elävät toisenlaista elämää, erilaisessa paikassa kuin itse. Vai väittääkö joku, etteikö metropoli-sinkun elämä olisi helppoa ;)
      Kiva kun kommentoit!

      Poista
  3. Minä olen ihan ehta expat-rouva - meiltä löytyy sekä (osa-aikainen) kotiapulainen että autonkuljettaja, ja puutarhurikin käy kerran viikossa hoitamassa pihaa. Mutta aika lailla samanlaisissa touhuissa kuluvat omatkin päiväni maailmalla: ruokaostoksilla ja ruokaa laittaessa, pyykkihommissa, lasten ja koirien kanssa puuhaillessa. Manikyyrissä en ole käynyt koskaan, eikä shampanjaakaan tule muslimimaassa juuri nautittua! :) Ennakkoluulot istuvat kyllä tiukassa ja ne olivat itse asiassa osasyynä siihen, että aikoinaan aloitin oman blogini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi aito expat-rouva :)
      Olen blogiasi aika ajoin lueskellutkin. Tottahan se on, että sillä on valtavan suuri ero missä päin maailmaa asuu. Teillä päin on varmasti normi, että länsimaisella kuuluu olla apuvoimia kodin pyörittämisessä. Ja tokihan työvoima on erihinnoissa kun esimerkiksi pohjoisemmassa.
      Arki se on silti arkea, asuu sitä missä tahansa.

      Poista
  4. Polkupyörä ja kauramoottorilla toimiva ruohonleikkuri eivät ehkä ensimmäisenä tule mieleen expat-rouvan luksus-elämästä... mutta asuinpaikasta riippumatta kasvaminen pienen ihmisen kanssa on arjen bling-blingiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, no nuo kun mainitsit, niin kyllä ollaan tultu kauas luksuksen lähteiltä :)

      Poista
  5. Yritän tässä olla ihan huikeen moderni ja laittaa sydänhmiöitä sulle mutta kun en osaa niin nostan vaan skumppalasia lakatuilla kynsilläni ja sanon cheers!

    "Miten ihmeessä sä saat aikas kulumaan siellä nyt kun ei TARVITSE tehdä töitä?"
    No v*ttu kyllä tarvitsee mutta kun ei vielä ole tärpännyt. Ja kyllä saan aikani kulumaan kun sitä "omaa aikaa" on ehkä kaksi tuntia päivässä ja sekin menee lähinnä työnhakuun ja kaikenmaailman muihin paperihommiin.

    Niin ja kynsienlakkaamisiin. Jos olis kynnet mitä lakata.Onneks on skumppaa niin voi sentään sitä ottaa. Siihen pahimpaan ketutukseen :D

    Tsemppiä! Mitäs me expatrouvat muuta tehtäisiinkään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh hee :)
      Kyllä on jäänyt kynsien lakkaaminen tooodella vähiin tässäkin osoitteessa. Vaikka täällä muuta tietysti teeskentelenkin.

      Se on taivahan tosi, että sitä "omaa aikaa" on hyvin vähän päivän aikana. Ja usein silloin tarttis saada hoidettua yksi jos toinenkin askare. Sen skumpan juonnin ohella tietty.

      Kiitos kommentistasi ja tsemppiä työnhakuun!

      Poista

Kiitos, kiva kun kommentoit!