Koko eilisen päivän oli voimakkaita
puuskaisia tuulia ja sisällä humisi ja kumisi kuin viimeistä
päivää – kiitos savupiipun. Onneksi tulimme keränneeksi
edellisenä päivänä kaikki tavarat pois pihalta, sillä ne
olisivat saaneet myrskyssä kyytiä. Vettä ei kuitenkaan satanut
juuri nimeksikään. Meidän pihalta kaatui Ophelian tieltä
ainoastaan yksi puu. Ja siinäkin kävi onni onnettomuudessa hyvä
tuuri. Puu halkesi kahden ison oksan kohdalta, niin että molemmat
kaatuivat eri suuntiin. Kaatuneesta puusta kumpikaan osa ei kaatunut
taloa päin, eikä vastaavasti pihan perällä kollöttelevään
öljysäiliöön päin vaan juuri sopivasti näiden välille.
Noin yleisesti Ophelia katkoi sähköjä
sadoista tuhansista irlantilaiskodeista, kaatoi puita, rikkoi
rakennuksia, nostatti korkeita aaltoja ja viskoi tavaroita sinne
tänne. Myrskyssä menehtyi kolme ihmistä. Jälkityöt tuhojen
korjaamiseksi vievät varmasti aikansa.
Tämä aamu valkeni meilläpäin
kauniin kuulaana ja aurinkoisena. Oli tyyntä ja eilisestä
riepottelevasta tuulesta ei ollut tietoakaan. Täälläpäin lapset
palasivat kouluihinsa ja eilen kiinni olleet paikat ovat taas
normaalista avoinna. Kävellessäni aamulla Nappulan kanssa
päivähoitoon, oli vaikea edes sanoa, että jotakin tavallisesta
poikkeavaa oli tapahtunut. Siitä kielivät ainoastaan tavallista
suuremmat, tuulenpyörittämät lehtikasat, tien vierustoilla lojuvat
isommat oksat, muutamat tuolla matkalla näkemäni katkennet puut
sekä hiekkasäkit, joita oli asetettu muutamien talojen porttien ja
ovien edustoille tulvan pelossa. Tällä kertaa sitä ei tarvinnut
onneksi pelätä. Myrskyn jälkeen tavallinen arki Irlannissa jatkuu.
Hyvä kuulla, että säästyitte pahemmilta vahingoilta! Uskomaton voima noilla luonnonilmiöillä voi kyllä olla. -Johanna
VastaaPoistaÄläpä muuta sanoa. Saavat kyllä niin halutessaan tuhoa aikaiseksi. Me onneksi selvisimme todella vähällä.
Poista