5. toukokuuta 2017

Arjen peruskauraa


Niin, ne arjen todelliset askareet kuten ruokakaupassakäynti on täälläkin hoidettava.

Työskentelin aikoinaan opiskelujen ohessa ruokakaupassa sekä ennen niitä monen monta kesää jääkapissa eli kaupan maitotiskin takana. Ehkä tämän historian vuoksi olen aina omalla kierolla tavalla nauttinut kaupassa käynnistä ulkomailla ja tutkaillut erilaisia tuotteita. Kun on aikansa viettänyt uudessa paikassa, alkaa se hohto ruokakaupassa käynnistä pikkuhiljaa hävitä.

Kotona olevana hoidan 95% meidän talouden ruokaostoksista. Välillä pyydän miestä kurvaamaan kotimatkalla kaupan kautta ja tuomaan jotakin isompaa tai painavampaa tullessaan. Ja joskus käymme viikonloppuisin porukalla kaupassa. Paljolti olemme kuitenkin yrittäneet käyttää ne yhteiset ajat muuhun, kun se kerran on mahdollista.

Hintatasosta ja tarjonnasta


Irlannin ruoan hintataso oli minulle yllätys, valitettavasti negatiivinen sellainen. Ainahan sitä puhutaan, että ruoka on Suomessa kallista ja sen saman olen kyllä todistanut matkustellessa. Oletin siten, että tuo joka päiväinen vatsantäyte olisi täällä huomattavasti edullisempaa, vaan eipä ole. Mielestäni hinnat ovat hyvin samoissa lukemissa kuin Suomessa. Toki niin, että jotkut tuotteet ovat täällä edullisempia ja sitten taas toiset kalliimpia. Mitään euron tarkkaa vertailua en ole tehnyt. Tämä perustuu lähinnä mututuntumaan, siitä että kauppakuittien loppusumma on ollut kutakuinkin sama molemmissa maissa. Suomessa ruoan alv on 14% ja Irlannissa se heittelee tuoteryhmäkohtaisesti nollan ja 23% väliltä.

Taloudessamme käytetään maasta riippumatta pitkälti samankaltaisia tuotteita; maitoa, puuroa, vihanneksia ja hedelmiä kuluu paljon. Leipää täällä tulee ostettua vähemmän kuin Suomessa.

Yllätyksekseni kala on täälläkin hinnakasta, vaikka ollaankin meren ympäröimänä. Kaupan tiskiltä löytyy verrattain vähän lohta. Suurimman osan haukkaavat turska ja muut sen kaltaiset vaaleat ja hieman mauttomat kalat – mikäli minulta kysytään. Kaiken kaikkiaan isommissakin marketeissa kalatiskit ovat pienempiä kuin vastaavankokoisissa suomalaisissa kaupoissa. Isompana erona voisin mainita myös juusto- ja maitotuotevalikoiman oleva kapeampi kuin mihin Suomessa on tottunut. Ja se nyt ei yllättänyt, että lihankorvikkeet ovat täällä vähissä – Suomessa oli sen osalta tottunut varsin laajaan valikoimaan nyhtiksineen ja härkiksineen. Sen sijaan kaikenlaista snäksi ja välipalatarjontaa tältä saarelta löytyy senkin edestä.

Jokaisesta isommasta kaupasta tuntuu löytyvän puolahylly tai vähintäänkin paljon puolalaisia tuotteita. Meidänkin pikkukaupungista löytyy lisäksi erikseen ainakin yksi puolakauppa eli puolalaisten ylläpitämä ruokakauppa. Paljon puolalaisia tässä maassa asuukin.

Lähikauppa


Minun tulee pitkälti asioitua Lidlissä, ihan siitä syystä, että se on meitä lähinnä oleva kauppa. Sinne lykin Nappulan rattaissa. Lähestyessämme kauppaa etuvasemmalta kassan Veronizka ja Mohammed varmaan ajattelevat, että tuolta se köyhä yksinhuoltajaäiti taas tulee. Kävelee aina kauppaan (= ei varaa autoon) ja lapsella on aina joku keppi tai kivi kädessä (= onnettomat lelut). Kuulun siis selkeään vähemmistöön, varmaan 99% käy autolla kaupassa.

Lähikauppa

Tuossa lähiLidlissä minua hämmästytti alkuun metrinmittainen metallikaukalo, joka paljastui myöhemmin leivän viipalointikoneeksi. Ruokatarpeiden lisäksi tuosta lähikaupasta on tullut raahattu kotiin kaikenlaista omakotitaloasujaa helpottavaa hyödykettä, kuten harava, puutarhahanskat, kukan siemeniä, pensaan taimia ja jopa polttopuita.

Se etu näissä Irlannin kaupoissa on Suomeen verrattuna, että viinit ja viskit saa saman katon alta, vaikken tuon viimeksi mainitun juoman ystävä olekaan.

Suurin stressin aihe kaupassakäynnissä on niin sanotut lyhyet kassat. Eli kassa käytännössä loppuu heti kassakoneen ja myyjän jälkeen. Aina tulee siis julmettu kiire pakata. Näiden kuukausien aikana on onneksi kehittynyt melko hyvä toimintatapa. Kolmen litran maitotönikkä rattaiden pohjalle ja sitten kiireen vilkkaa muita tavaroita kangaskasseihin ja välillä hätäpäissään rattaiden kuomun päälle. Viimeinen silaus hoidetaan kuitenkin loitompana kassoista.

Kaupasta lähtiessä on aina luvassa Nappula tärkein tehtävä eli painaa ovensuussa olevan "kuinka tyytyväinen olit palveluumme" -koneen painiketta, jossa on neljä naaman kuvaa supertyytyväisestä hapannaamaan. Ja koska jotkut asiat eivät koskaan muutu, toteaa hän aina napin painamisen jälkeen "Kaupasta piip".

8 kommenttia:

  1. Hauskoja ja mielenkiintoisiakin nämä alkuajan huomiot. Kiva kun kirjaat niitä. Mukava lukea arkielämästä siellä. Hyvää kevään jatkoa.
    Ritva

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin alussa näitä "mikä on erilaista" -huomioita tulee tehtyä helpommin, ennen kuin asiat arkipäiväistyvät. Ja sitten jossakin vaiheessa voikin jo ihmetellä miten ne asiat taas Suomessa toimivatkaan :)
      Kiitos kommentistasi ja mukavaa kevättä!

      Poista
  2. Nää on kyllä kivoja lukea :) Ikävän nopsasti siitä kaupassakäynnistä tuleekin uutuudenviehätyksen jälkeen arkea... Täällä Saksassa kalatiski on myös tosi suppea, ja jos sitä lohta joskus on niin se on hurjan kallista.
    Täällä muuten syödään paljon irlantilaista voita, ja irlantilainen merkki valmistaa myös Saksan suomalaisten suosiman oivariinin korvikkeen myös suolattuna versiona :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää on näitä arkipäivän tarinoita :)
      Lohi on kyllä täälläkin tosi kallista. Ei ole todellakaan mitään jokapäiväistä herkkua.
      Ihan mielenkiinnosta, minkämerkkisestä voista on kyse?
      Ja me puputetaan vastaavasti jonkin verran saksalaista ruokaa :)

      Poista
  3. Ihanaa lukea Riikka näitä sun tekstejä. Itse hämmennyin meidän lähikaupassa, joka on myöskin Liiteri. Uusi kauppa, uusi systeemi. Voit mennä suoraan pakkaamaan koska maksupääte on pakkaus päässä..kätevää :) Ihanaa kevättä sinne teille! T. Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun luet ja tykkäät!
      Täälläkin niissä kaupoissa missä on hieman pidempi tiski kassan jälkeen, löytyy maksupääte pakkauspäästä. Ja niissä, kuten tuossa meidän lähikaupassa missä on tilaa noin 20cm kassaneidin/-miehen jälkeen, ei tarvitse ylimääräisiä askeleita ottaa. Tarttee vaan pakata rivakasti!
      Mukavaa kevättä teille!

      Poista
  4. Olin eilen Lidlissä ja tein isot ostokset täksi viikoksi. Kiire tuli pakatessa, vaikka olinkin varautunut siihen, että pussit olivat valmiiksi auki kärryissä. Oletko käynyt Aldissa? Sekin on saksalainen liike ja toimii pitkälle samalla periaaltteella kuin Lidl. Aldi on meidän lähin kauppa, joten siellä käyn monta kertaa viikossa.
    Kaipaan täällä juuri noita Suomen maitohyllyjä ja niiden tuotteita. Ai, sitä rahkavalikoimaa. Nyt täältäkin saa jopa kevyempiä ruoanlaittoon tarkoitettuja kermoja ja laktoositonta maitoakin saa muistakin kaupoista kuin Tescosta.
    Meillä on lähellä Tesco, Dunnes, Supervalu, Aldi ja Lidl, joten jos vain viitsii ja jaksaa tarjouksia seurata, niin ruokaa saa kyllä edullisemmin kuin Suomessa. Meillä ruokaa menee ihan järkyttäviä määriä, kun pojat syövät kuin hevoset. Mielesäni liha on edullisempaa, ja usein ostamme lihakaupasta esim 20.00 "paketin", jossa on erillaista lihaa lähes joka viikonpäivälle. Onneksi on iso pakaste! Irlanti ei todellakaan ole kasvissyöjille helppo maa asua. Corkissa on muuten kasvisravintoloita kaksi ja toinen niistä on voittanut useita palkintoja. Se on nimeltään Cafe Paradiso.
    Kalojen kanssa minulla on välillä vaikeaa, koska ne ovat suurelta osalta merilajeja, joiden nimet eivät sano minulle yhtään mitään. Oletko käynyt Corkissa English Marketilla? Siellä on hyvät valikoimat, mutta aika kalliit hinnat. Douglas Courtin ostoskeskuksessa on pieni, mutta ihan hyvä kalakauppa. Siellä on huomattavasti edullisempaa kuin English Marketilla.

    Mukavaa viikkoa sinne! Pistävät vielä siellä keräyksen pystyyn, kun säälivät niin ulkomaalaiste yh-äitiä, jolla ei ole autoa eikä lapsella edes leluja, millä leikkiä. Tiedän juuri minkälaisia sääliviä katseita saat...

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommentistasi ja vinkeistä!
    English Marketissa olen käynyt, lähinnä se oli sellaisen tutustumiskäynti. Tuota Cafe Paradisoa täytyykin testata seuraavalla Corkin reissulla.

    Luulen, että liha on tällä Suomea edullisempaa. Meillä kuluu sitä kanaa ja kalkkunaa lukuun ottamatta niin vähän, etten osaa verrata hintoja.

    Aldista olen kuullut myös kehuja. Ei ole tullut vaan vielä käytyä. Se sijaitsee vähän etäämmällä meistä. Olen saanut vinkkiä tällä meidän kylällä olevasta kalakaupasta - sekin on tosin vielä testaamatta. Sinne pitäisi mennä autolla, että saisi kalan nopeammin kylmään. Kauppa kun ei ole ihan tuossa nurkan takana.

    Voin vain kuvitella millaisia ruokamääriä kotiin saa raahata kahden kasvavan pojan kanssa. Ei varmasti juuri jää paljon tähteitä seuraavan päivän ruoaksi :)

    VastaaPoista

Kiitos, kiva kun kommentoit!