Suomessa haastettiin maaliskuussa ihmisiä muovittomaan elämään. Tarkemmin ottaen välttämään turhan muovin käyttämistä.
Muoviroskan määrä maailmassa on hälyttävä ongelma: muovia päätyy valtavia määriä kaatopaikoille ja vesistöihin. Kierrätyksellä on tärkeä rooli, mutta ensisijaista olisi vähentää turhan kertakäyttöisen muovin kulutusta.
Kampanja ja aihe onkin erittäin ajankohtainen ja tärkeä, ottaen huomioon muun muassa järjettömän kokoisen Tyynellä Valtamerellä seilaavan muovilautan, jonka koko on jopa kolme kertaa Ranskan kokoinen! On arvioitu, että puolen tämän määrän läpikäymiseen menee viisi vuotta aikaa. Viisi vuotta! Ja valitettavaa kyllä muovi ei siihen lopu. Pahin ongelma tässä muovijätteessä on niin sanottu mikromuovi, joka hajoaa pieneksi vesistöihin, jonka vuoksi sen putsaaminen on erityisen vaikeaa. Mikromuovia päätyy vesieläinten ruoaksi ja ennen pitkään myös ihmisten ravintoketjuun.
Lisääntyneen muovittomuus -uutisoinnin myötä olemme pohtineet asiaa kotona useaan otteeseen kuluneiden viikkojen aikana. Sekä siltä kannalta, että tuntuu pahalta kuinka paljon jätettä meidän nelihenkiseltä perheeltä tulee, että siltä kuinka hankalaa muovin välttäminen ylipäätään on. Se on Irlannissa osaltaan hankalampaa kuin Suomessa. Ainakin meidän arkisten valintojen kohdalla.
Olen vuosikausia ottanut kauppareissuille omat kassit mukaan, joten muovikassinostoon syyllistyn ihan aniharvoin. Irlannissa muovikassin maksavat ruokakaupoissa, ihan niinkuin Suomessakin. Sen sijaan asioidessa täällä jossakin muussa kaupassa, ostokset pakataan muovikassin sijaan aina paperikassiin. Siitä pisteet Irlannille. Myönnän kyllä, ettei se paperikassi ole käytännönsyistä se ykköstykki tässä sateen maassa. Joten monesti ne muutkin ostokset tulee kaupan paperikassiin sijaan pakattua omaan kangaskassiin.
Perheessämme syödään paljon vihanneksia ja hedelmiä. Se on muovittomuuden suhteen aiheuttanut harmaita hiuksia. Kaupoissa, jossa pääsääntöisesti asioimme lähes kaikki hedelmät ja vihannekset ovat valmiiksipakattuja. Ne ovat yleensä kääritty pussiin tai kelmuun ja kaikenhuipuksi köllöttelevät useasti lisäksi muovirasiassa. Ärsyttävää tuon ylimääräisen muovin kannalta sekä myös siltä, ettei esimerkiksi kahden omenan tai viiden mandariinin ostaminen ole mahdollista vaan pitää ostaa koko pakatti, kuinka monta kappaletta se sitten ikinä pitääkään sisällään. Eikä tietenkään pääse kopeloimaan ja valkkaamaan omia kappaleitaan.
Vihannesten ja hedelmien lisäksi meillä juodaan myös paljon maitoa. Litraisia tölkkejä täältä löytyy kartonkipakkauksina, mutta kaikki sitä suuremmat erät on pakattu muovisiin töniköihin. Myönnän, että se kolmen litran pönikkä on näppärää heivata vaunujen pohjalle kauppaostoksia tehdessä, mutta tästä lähdin olen päättänyt panostaa enemmän niihin litraisiin kartonkipakkauksiin.
Kiersin hiljattain useamman ruokakaupan läpi etsimässä jauhemaista konetiskiainetta. Kaikkialla oli vain tarjolla yksittäispakattuja, muoviin käärittyjä pesuainetabletteja tai toisena versiona "nestemäisiä kapseleita", jotka laitetaan sellaisenaan koneeseen. Oletan, että näissä versioissa oleva muovikelmu muuttuu nimenomaan vesistöissä mikromuoviksi. Yhdestä kaupasta onnistuin sentään bongaamaan jauhemaista konetiskiainetta, mutten tietenkään täyttöpakkausta sellaiseen eli sitäkin käyttäessä joutuu joka kerta ostamaan kovasta muovista tehdyn pakkauksen.
Harmittavaa kyllä, kaunis ajatus muovin vähentämiseksi pienissä arkipäiväisessä asioissa ei ole tehty kovin helpoksi. Tuleeko sinulla mieleen hyviä vinkkejä, joilla vähentää kertakäyttöisen muovin kulutusta?
Suomi on jostakin syystä lähtenyt hyvin hitaasti kierrättämään muovia ja pyrkimään siitä eroon.
VastaaPoistaKoulussa oli erittäin havainnollinen oppitunti kierrätyksestä. Oppilaiden tehtävä oli valita synttäripöytään joka tarvikkeen kohdalla kahdesta parempi vaihtoehto. Kysymys oli myös pakkauksista. Opettaja toivoi, että jotakin jäi idulle omaan ja nuorien kuluttajien mieleen.
Parantamisen varaa varmasti löytyy! Silti kuluttajana huomaan, että monia valintoja on Suomessa helpompi tehdä muovittomana kuin täällä Irlannissa. Suomessakin muovin kierrätyksen suhteen on paikkakuntakohtaisia eroja, tiedän, että joillakin paikkakunnilla muovin kierrätys on mahdollistettu.
PoistaOivallinen tehtävä koululaisille. Kiitos kommentistasi!
Kiva postaus! Vastaan tässä nyt vain puolestani mitä tulee Suomessa tapahtuvaan muovin kierrätykseen. Oulussa on voinut jo ainakin melkein pari vuosikymmentä erotella muovit, mitä omasta lapsuuden kodista ja myöhemmin asunnostasi muistan. Ei toki taloyhtiokohtaisesti, mutta muovi on niin kevyttä, että sen vei näppärästi pyoraillen kauppamatkalla :)
PoistaTäällä Argentiinassa ei ihan hirveästi muovia pelata tai siitä puhuta, varsinkaan pääkaupungin ja tiettyjen piirien ulkopuolella sanoisin minä. Onneksi kuitenkin vihannekset saa ostettua irtona puodista ja mun kassiinkin ovat jo tottuneet.
Kiitos :) ja kiitos kommentistasi Irina! Muistelenkin joskus kuulleeni, että mm.Oulussa muovinkierrätykseen on panostettu. Ja hyvä niin! Suomen sisällä paikkakuntakohtaisia kierrätyseroja on paljon.
PoistaVoin kuvitella, että Argentiina on yksi niistä monista monista maista, jossa muovia käytetään paljon. Lämpimämmän maan onni on, että hedelmiä&vihanneksia on paremmin irtomyynnissä.
Itsekin kannan kyllä ostokseni omistaa kangaskasseissa kotiin (pari kertaa vuodessa tapahtuvaa unohdusta lukuunottamatta, kun kassit jää kotiin ja on pakko turvautua muovipussiin), mutta noita muoviin pakattuja hedelmiä ja kasviksia on mahdoton välttää täällä Skotlannissakin. Kierrätyskin on paljon huonommalla tolalla, kuin mitä Suomessa asuessa tottui, mutta kai edes pienimuotoinen jätteiden lajittelu on tyhjää parempi... ei voi kun toivoa, että joskus täälläkin herätään siihen, että muovin vähentäminen vois olla hyvä juttu!
VastaaPoistaOlen samaa mieltä, että kierrätyäminen ja tuo pakkauskulttuuri on monelta osin aika takapajuista näillä saarilla. Parantamisen varaa olisi paljon!
Poista