Tahmeita päiviä

Viime viikolla hehkutin lämpimistä ilmoista ja ulkoilun täytteisiä päiviä. Tällä viikolla onkin sitten eletty krapulaa tuosta kaikesta. Vimmattu kylmä tuuli on ravistellut talon nurkkia ja raekuurot ovat pommittaneet viatonta kävelijää. Onneksi aurinkokin on näyttäytynyt aina aika ajoin.

Ja ei, ei se ole pelkkään säähän jäänyt. Tuntuu, etten ole oikein käynnistynyt koko viikolla. Kaikki päivät ovat olleet jokseenkin tahmeita. Ja elo on ollut sellaista puolihorroksessa elämistä. Sitä ei ole vähentänyt se, että Nappulan nenä on vuotanut kuin viallinen hana, Paddylla on silmätulehdus - molemmissa silmissä ja itse yskin ja kihisen kuin tuplaviskibasso. 

Toivoisin, että voisin syyttää kellojen siirtämistä siitä, että olen ollut koko viikon ihan väsynyt. Ja ehkä vähän voinkin. Paddy on herännyt äänekkäästi koko viikon kolmen-neljän aikaa aamuyöstä. Yleensä hänet on saanut vielä tuuditettua takaisin uneen. Oman itseni tainnuttaminen onkin sitten ollut vaikeampaa ja olen aamuöisten herätysten jälkeen pyörinyt sängyssä odottamassa Nukkumatin nuijanukutusta. Välillä se on tullut, välillä jäänyt tulematta. Nappula sen sijaan ei halua mennä iltaisin nukkumaan, koska ulkona ei ole vielä ilta. Ja aamut ovat hänen kohdallaan olleet, noh kaukana sellaisista lempeistä aamuista.

On taas ollut sellainen viikko väsymyksineen ja muine temppuiluineen, että olen miettinyt mitä sitä elämällään tekisi ja samalla pakoreittejä tästä 100% kotiäitiydestä. Ainakin tällä viikolla se on ollut hyvin hapokasta. Viisastenkiveä tulevasta en kuitenkaan ole saanut vielä käännettyä. Ja sellaisten asioiden pyörittäminen päässä siinä aamu neljän aikaan ei muuten varsinaisesti lisää mahdollisuutta nukahtaa. Ihan noin niinkuin tiedoksi muillekin oman elämänsä pohtijoille.

Eikä sinänsä, on tähän tahmeilevaan viikkoon mahtunut paljon hyviäkin asioita. Alkuviikosta näimme aamukahvin merkeissä äitiporukalla, johon tutustuin pian tänne muuttamisen jälkeen. Laskeskelimme, ettemme ole varmaan koko porukalla tavanneet ainakaan puoleen vuoteen, kun aina jollakin on ollut jotakin. Tällä hetkellä olen kuitenkin tyytyväinen, että tämä viikko alkaa olemaan pulkassa. Josko viikonloppuna saisi edes nukuttua vähän paremmin ja pääsisi aloittamaan tulevan viikon paremmissa tunnelmissa.