Kaappien kätköissä

Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt tovi jos toinenkin.
Kotona Turussa ollaan vielä. Aika on kulunut siivillä ja tekemistä on riittänyt.
Varsinaiset järjestelyasiat muuton ja tulevan asunnon suhteen ovat kuitenkin vielä yhtä levällään kuin ne kuuluisat eväät. Meiltä puuttuu vielä yhtä sun toista dokumenttia työnantajan suunnalta ja sen vuoksi kaikki "viralliset asiat" ovat jäissä.

Kotona on sentään tullut tehtyä yhtä ja toista. Melkein kuuden vuoden asuminen samassa asunnossa on tarkoittanut sitä, että on ollut hyvin aikaa leikkiä oravaa ja jemmata yhtä sun toista tarpeellista ja tarpeetonta tavaraa nurkkiin. Nyt on ollut siis aika käydä näitä jemmoja läpi.

Pyöritin pari viikkoa "kirpparibisnestä". Kierrätyskeskukseen on viety useampi kuorma tavaraa ja tekstiilikeräykseen toinen mokoma vaatetta ja erinäisiä kankaita. Varaston kätköistä löytyi myös useampi banaanilaatikollinen vanhoja opiskelumuistiinpanoja ja -töitä. Voin vain ihmetellä miksi ihmeessä olen säästänyt esimerkiksi kaikki lukioaikojen muistiinpanot. Eihän sen koulun aloittamisesta ole kuin se kaksikymmentävuotta  aikaa. Voisin väittää, etten ole kertaakaan niitä materiaaleja tarvinnut. Jos pitäisi terästää muistia ja tarkistaa miten vaikkapa fotosynteesi tapahtuikaan, niin ennemmin sitä etsisi tiedon Googlesta kuin hakisi vintiltä banaanilaatikollisen mappeja ja alkaisi mappien ruutupapereista pläräämään oikeaa tietoa.

Tätä raivausrupeamaa tehdessä on tullut sellainen olo, että taidetaan olla oikeasti lähdössä jonnekin. 😏