Taustatietona.
Asumme pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole kaupungin sisäistä julkista
liikennettä. Taloudestamme löytyy auto, mutta mies tarvitsee sitä päästäkseen
töihin. Arkipäivisin, ainakin maanantaista torstaihin hän on sen vähintään 12
tuntia poissa kotoa. Kuljen matkani pääsääntöisesti kävellen tai pyöräillen. Lähikauppa
on vajaan kymmenen minuutin kävelymatkan päässä ja Nappulan hoitopaikkaan
kävelen noin vartin. Paikat, joissa muuten käyn säännöllisesti ovat noin puolen
tunnin kävelymatkan päässä, osa vähän kauempana – siis sillä ripeällä
normitahdilla kävellessä, nykytilassa kaikkeen täytyy varata enemmän aikaa.
Olin
alkuvaiheessa ihan vakuuttunut siitä, että hommaamme tuplarattaat. Sellaiset,
joissa muksut möllöttävät perätysten ja joissa saa vaihdettua vauvakoppaa ja
istuinta lähes haluamillaan tavoilla. Tuplarattaat, joissa lapset istuvat
vieretysten, eivät tule kysymykseen, koska täällä on monessa paikassa niin
kapeat jalkakäytävät, ettei niillä mahtuisi kulkemaan ja toiseksi niiden kanssa
jäisi menemättä monestakin paikasta sisälle.
Kävimme
katsomassa muutamia tuplaratasmalleja ja ainakin niitä ihmetellessä oli pakko
todeta, etteivät tule olemaan ensisijaisena vaihtoehtoina. Nappula mahtui
talvitakissaan kutakuinkin niin sanottuun lastenistuimeen ja toisessa mallissa
hänen ainoa vaihtoehtonsa olisi istua nenä kiinni vauvanistuimessa. Ja kukapa
sellaista hermojaan menettämättä jaksaisi?
Kahden lapsen kanssa tiedän pyöräilyn olevan poissuljettu vaihtoehto. Paitsi sitten joskus kaukana tulevaisuudessa, kun Nappula pyöräilee itse.
Kahden lapsen kanssa tiedän pyöräilyn olevan poissuljettu vaihtoehto. Paitsi sitten joskus kaukana tulevaisuudessa, kun Nappula pyöräilee itse.
Lopulta ostimme
rattaisiin seisomalaudan. Parin testikerran jälkeen, lauta ei ole tehnyt
missään määrin vaikutusta Nappulaan vaan aiheuttanut enemminkin kauhunsekaista
huutoa. Toiseksi en osaa sanoa kuinka kauan hän ylipäätään jaksaa seisoa tason
päällä, vaikka sen tärinään tottuisikin. Sen lisäksi sadevaatteita on alettava
kantamaan mukana jatkuvasti. Äkäisiä sadekuuroja kun voi ropsahtaa tuon tuosta
ja laudalla seistessa niitä ei enää pääsekään pakoon rattaiden sadesuojan alle.
Ei sinänsä, Nappula on ihan reipas kävelijä, mutta matkantekoon menee aina
tuhottomasti aikaa, kun matkalta kerätään kaikki kepit ja käydään vesilätäköt
läpi. Toimii silloin, kun ei ole mitään kiirettä mihinkään, mutta ei silloin
kun pitäisi olla jossakin tiettyyn aikaan.
Erinäisiä
kulkemisvaihtoehtoja pohtiessa olemme käyneet myös potkimassa auton renkaita
liikkeiden pihassa, mutta emmeköhän lähde liikkeelle tuolla vaunut+lauta
–vaihtoehdolla ja mietitään sitten muita vaihtoehtoja, jos homma ei ota
toimiakseen. Neljän seinän sisälle en halua jumittua vain siitä syystä, etten
pääse järkevästi liikkeelle. Taksilla tietysti pääsee aina tarpeen mukaan,
mutta en ole hirveän halukas käyttämään sitä vaihtoehtoa säännöllisesti lasten
kanssa, koska matkat tulee tehdä ilman turvaistuimia.
Yhtä oikeaa
vaihtoehtoa tähän ei ole, vaan jokainen perhe joutuu miettimään liikkumisensa
perheen kasvaessa omien ehtojen ja liikkumistarpeidensa mukaan. Mutta siitäkin
huolimatta toimivia vinkkejä ja hyviä ideoita saa antaa!
Miksi pyöräily ei tulisi kysymykseen? Asuimme kuopuksen syntyessä (esikoinen silloin 3v) Suomessa pienellä paikkakunnalla, ei julkista liikennettä. Kuljin joka paikkaan lasten kanssa polkupyörällä kesät talvet. Meillä lapset matkustivat Chariot (nykyinen Thule) pyöräperäkärryssä. Siihen sai sellaisen riippukeinumaisen lisäosan, jossa pystyi kuljettamaan jo ihan pientä vauvaa. Siellä napottivat vieretysten kärryssä ja mamma polki menemään. Suosittelen tutustumaan tähän vaihtoehtoon😊
VastaaPoistaKiitos vinkistäsi kaima!
PoistaKuten Kulttuurikorppikotka tuossa alla kommentoikin, niin Irlantilaiset tiet eivät ole niitä kaikkein pyöräily ystävällisimpiä. Tiet kapeita ja autot ajavat kovaa. Muutamia reittejä pääsen hyvin kulkemaan lapsi istuimella, mutta pyöräperäkärryn kanssa en uskaltaisi samaan. Lapsen ollessa kyydissä ajelen pääasiassa kävelytiellä tai autotiellä siihen aikaan kun liikennettä on vähän. Pyöräteitä täällä ei juuri ole, tai no muutama pätkä joka alkaa jostakin ja päättyy yht'äkkiä sadan metrin päästä.
Muissa olosuhteissa lähtisin kokeilemaan tuota kärryvaihtoehtoa!
En suosittele pyöräilyä Irlannissa. En koe, että sille on turvallista tilaa niin maanteillä kuin kuskien korvien välissä. Irlannissa pyöräilevät vain sunnuntaiurheilijat lycrahousuissaan sekä kenties pikkupojat. Ai niin, ja turistit, kesällä. Poljin itse töihin pakosta Irlannissa muutaman kuukauden, ja henki oli lähteä pariin otteeseen kapeilla maalaisteillä. Kaupungissa yksin ajaessa se vielä menettelee, mutta en uskaltaisi ottaa pieniä lapsia mukaan. Pyöräteitä ei juuri ole.
VastaaPoistaEn kyllä ihan rehellisesti näe teille muuta vaihtoehtoa kuin sen, minkä kaikki muutkin tekevät: on ostettava toinen auto. Saat lapset sateelta suojaan, kauppaostokset takakonttiin ja saat vapauden kulkea. Vauvaistuimet ovat niin ihania nykyään, ne saa irti eikä vauvaa tarvitse edes herättää. Kerran se vain kirpaisee taloudellisesti!
Katselen suu auki suomalaisia äitejä, jotka kuljettavat pienokaisiaan pulkissa ja rattaissa pakkasillakin. Kyllä jäisivät irlantilaiset toiseksi! Ihme sisupusseja.
Eli, ellei ole anoppia tai mummoa tai vaaria kyyditsemässä, ei taida olla muita vaihtoehtoja. Lasten varttuessa voi toki yrittää päästä mukaan 'school run'-rinkiin muitten äitien kanssa, ja jakaa kuskaamiset. Tosin sitten pitää olla useampia lastenistuimia ja tilaa.
Nuo tuplarattaat käyvät ehkä sellaisiin pikku kävelymatkoihin kuivalla säällä. Ei niilläkään kovin isoja ostoksia tehdä. Pääasia on, ettet jää neljän seinän sisälle ainakaan kulkuvälineen puutteessa. Se ei tee hyvää psyykelle!
En itsekään näe näillä kulmin pyöräilyä kahden lapsen kanssa kovin potentiaalisena vaihtoehtona. Yhden kanssa menee, kun porhaltelee pääsääntöisesti kävelyteitä/muuten hyviksi havaittuja rauhallisempia reittejä pitkin.
PoistaMun mielen vihreämpi osa ei hirveästi lämpene sille "toinen auto"-vaihtoehdolle. Toki elo tulee olemaan erilaista kahden kuin yhden lapsen kanssa. Tähän mennessä olen päässyt kulkemaan kävellen paikasta toiseen ja roudannut ruokakauppaostokset erilaisin viritelmin rattaissa. Hullunahan mua taitavat nuo paikalliset pitää :D Tokihan myönnän sen, että auton kanssa pääsee kulkemaan vapaammin ja kuivemmin. Reviiri kasvaa kummasti :) Lähinnä minua ehkä ärsyttää tämä maan tapa, että joka paikkaan kuljetaan autolla, ne kaikkein lyhyimmätkin matkat.
Meillä ei tosiaan ole mitään turvaverkostoa täällä, joten kulkemiset, menemiset ja tulemiset on hoidettava itse. Välillä joku kaveri on tarjonnut kyytiä, mutta kahden lapsen kanssa sekin tulee olemaan erilaista, koska näillä kyytitarjokkailla on jo se oma muksu auton kyydissä.
Kiitos mielipiteestäsi Kulttuurikorppikotka!
Miten olisi kantoreppu (manduca) tai kantorinkka isommalle ja vauva rattaisiin😊
VastaaPoistaEn tiedä miten olen unohtanut koko kantorepun olemassaolon 😀 Sellainen meiltä jo löytyy ennestään. Samoin kantoliina, se palasi hiljattain lainasta. Kantoliinaa tuli aiemmin käytettyä tosi vähän koska Nappula ei siinä viihtynyt, repulle oli enemmänkin käyttöä. Kiitos muistinvirkistämisestä Kielo!
PoistaHeippa ja miten mä vasta nyt tajusin tän sun blogin! Mulle ei tuu mitään ilmoituksia tuolta ulkosuomalaisten blogeista ja nyt selailin ja huomasin sun kirjoitukset! Hauska juttu! Mut hei tähän asiaan:
VastaaPoistaSuosittelen erittäin lämpimästi Phil&teds-tuplarattaita. Meillä oli sellaiset, kun pojat oli pienet ja Fionn istui niissä reilusti yli kolmevuotiaaksi. Istuinosa isommalle siis melko tilava. Vauvakopan paikka on vähän hassu, mutta niillä pääsi kaikista näppärimmin kapeista paikoista. Toi seisomalauta on välillä hankala, kun joko lapsi keikkuu siinä tai omat nilkat osuu siihen/joutuu työntämään vähän rattaiden sivusta. Pitkillä matkoilla ihan kauhea. Meillä oli kyllä Clifdenissä tuplarattaat vierekkäisillä paikoilla ja ihan hyvin me niilläkin päästiin kulkemaan. Joku sellainen malli kuin Out&about on niistä täällä vissiin suosituin ja melko kapea sekin.
Heh. Pieni maailma :)
PoistaKiitti Sara tuosta Phil&Teds vinkistä ja muista neuvoista!
Lähdetään liikkeelle ilman tuplia ja katsotaan miten homma etenee. Jos liikkuminen menee turhan monimutkaiseksi vaunujen, reppujen ja lautojen viidakossa, niin palaan sitten tutkailemaan lisää näitä tuplavaihtoehtoja.
Rajansa on Riikan reippaudellakin! Liian kallis lasti on kolme henkeä pyörän kyydissä Traleessa autojen, sateen ja tuulen seassa kapeaa kapeammalla jalkakäytävällä pensasaitojen ja kiviaitojen raapiessa jalkoja.
VastaaPoistaAuto on hankittava, jos kerran mielipiteitä kysytään!
Kiitos mielipiteestäsi :)
PoistaHei! Minkälainen seisomalauta teillä on? Ostinme 2,5 vuotiaan käyttöön laudan noin kk sitten ja kävimme liikkeessä kokeilemassa. Netin kehujen perusteella olimme ostamassa Bumbrideria,mutta kokeillessa kävi ilmi,ettei se kiristy/kiinnity kunnolla meidän rattaisiin. Myyjä suositteli toista merkkiä ja se kiinnittyi todella jämäkästi (kuin porras) ja niin pitää ollakin; vaappuva lauta on tietysti epämukava ja myös turvallisuusriski. Lapsi viihtyy laudalla loistavasti ja siihen saa myös lisäosana pienen satulaistuimen kiinni (nyt talvella emne ole sitä ottaneet käyttöön). Toivottavasti kuljetusongelma vielä ratkeaa!
VastaaPoistaHeippa!
PoistaOstimme BuggyBoard -merkkisen laudan. Meiltä löytyy sekä yhdistelmävaunut/-rattaat ja matkarattaat. Kyseisen merkin pitäisi käydä molempiin malleihin. Noiden yhdistelmien kohdalla kyyti laudalla oli hivenen heiluvaista, mutta matkarattaisiin luulen niiden istuvan paremmin, koska rattaiden rakenne on erilainen.
Kiitos kommentistasi ja hyvä, että löysitte itsellenne noin jämäkän laudan!