Suomessa on tänään laulettu Suvivirttä ja ylioppilaat saaneet lakkinsa. Kesä on virallisesti alkanut.
Vihreällä saarella arki jatkuu kesäkuun alusta huolimatta. Täällä ei noin yleisesti tavata viettää pitkiä lomakausia kuten Suomessa. Ihmiset pitävät ehkä viikon tai kaksi kesälomaa ja muut vapaapäivät sirotellaan enemmänkin ympäri vuotta. Meillä Nappulan eskari jatkuu kesäkuun loppuun saakka, jonka jälkeen on kahden kuukauden kesäloma. Mutta valehtelisin, jos väittäisin ettei kesä silti olisi mielessä.
Kalenteria katsoessa arkikuun eli kesäkuun viikonloput ovat vähintäänkin osittain täyttyneet. Kaverisynttärit. Nappulalle tulisi järjestää nelivuotissynttärit. Pientä reissua. Kaveriporukan ja harrasteporukan illallisia. Noin muun muassa.
Kesää - sitä niin sanottua lomaosuuttakin on saatu vähän raavittua kokoon, kun miehen työkuviot ovat hieman selkeytyneet.
Lähdemme aluksi tekemään pienen road tripin Irlannissa. Olen ottanut tämän suunnittelun omalle vastuulleni. Ja sanoisinko, että se on hankalaa. Paikkoja, joissa haluaisin käydä on enemmän kuin aikaa ja mitä kannattaa kahden pienen matkalaisen kanssa tehdä, ettei homma mene ihan suorittamiseksi. Pakka ei meinaa pysyä käsissä, vaan meinaa väkisinkin lähteä leviämään.
Suunnitelmissa on joka tapauksessa lähteä ajelemaan enemmän tai vähemmän Irlannin länsirannikkoa seurailevaa kaunista Wild Atlantic Way: ta pohjoiseen päin. Reitin varrelta olen merkannut yhden jos toisen luontokohteen ylös, jossa haluaisin käydä. Ja kyllä, olen bongaillut myös vesiputouksia reitin varrelta. Miehelle juuri esittelin suunnittelemani reittiä ja kohteita. Ja sanoisiko nyt näin, että järjen ääni antoi muutaman muistutuksen siitä kannattaako niitä tuonnekin ois siistii mennä- paikkoja haalia lisää listalle. Että pitäydytään kutakuinkin tässä suunnitelmassa, ettei lähde ihan lapasesta.
Suunnitelmissa on joka tapauksessa lähteä ajelemaan enemmän tai vähemmän Irlannin länsirannikkoa seurailevaa kaunista Wild Atlantic Way: ta pohjoiseen päin. Reitin varrelta olen merkannut yhden jos toisen luontokohteen ylös, jossa haluaisin käydä. Ja kyllä, olen bongaillut myös vesiputouksia reitin varrelta. Miehelle juuri esittelin suunnittelemani reittiä ja kohteita. Ja sanoisiko nyt näin, että järjen ääni antoi muutaman muistutuksen siitä kannattaako niitä tuonnekin ois siistii mennä- paikkoja haalia lisää listalle. Että pitäydytään kutakuinkin tässä suunnitelmassa, ettei lähde ihan lapasesta.
Heinä-elokuussa suuntaamme useammaksi viikoksi Suomeen. Tälle osiolle en ole vielä sen kummemmin uhrannut ajatuksia. On tietysti ihmisiä keitä haluan nähdä ja juttuja, joita tehdä, mutta mitään ei ole vielä sen suuremmin lukittu. Kokemuksesta toki tiedän, että jotkut jutut ja tapaamiset kannattaa aikatauluttaa etukäteen. Sopia kyläilyitä ja kaveriporukan illanviettoja, jolloin pystyy näkemään monta kaveria samalla kertaa ja kaavailemaan mahdollista mökkilörvintää. Mutta noin yleisesti en halua aikatauluttaa koko Suomiloman aikaa, koska siinä vaiheessa hajoaa se ajatus lomasta. Täytyy olla myös päiviä kun ei ole ennakolta suunniteltu mitä tehdään ja antaa mahdollisuus extempore jutuille, sikäli mikäli ne nyt tässä lapsiperhe-elämässä toimivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kiva kun kommentoit!