Kun mies aparaatin osti

Tiedättehän ne miehiset hankinnat, kun laitteista puhutaan?

Joku uusi kiva hifijuttu, akkuporakone tai jotakin muuta hyödyllistä remppakamaa. Tai vähintäänkin joku surrutin, jolla on näppärä ajella vaikka aidan vieruksia.

Olin huomannut että jotakin on meneillään. Selvityksiä ja vertailuja tehoista oltiin tehty ja vähän kierrelty kaupoissa, ennen kuin se puhe alkoi. "Olen ajatellut ostaa tällaisen, haluatko lähteä mukaan katsomaan?".

Ja tällä kertaa ei ollut kyse mistään noista ylläolevista esimerkeistä tai edes sinne päin. Vaan mies oli käynyt vertailemassa tehoja ja kannukokoja mielessään tehosekoitin, siis sellainen "smoothiekone". Ja ei, hän ei työskentele ravintola-alalla tai ole muutenkaan kokki kolmosen pojan poika.

Supertyökiireisen syksyn kuluessa, kun kotona käydään vain häthätää nukkumassa. Mies oli tullut siihen tulokseen, että koska aikaa liikkumiseen ei juurikaan ole, on siirryttävä linjaan, jossa tehdään vihersmoothieita ja muita uberterveellisiä sotkuja. Myönnettäkön, että samantapainen härpäke meiltä löytyy Suomesta, varastosta muiden roippeiden joukosta. Ja sekin on miehen hankinta. Muistan aikoinaan hieman kyseenalaistaneeni sen hankkimista Suomikodin keittiöön, jossa laskutilaa ei ollut tavattomasti. Mutta niinhän siinä kävi, että siitä tuli pian keittiömme käytetyin vempele.

Kävimme yhdessä muutamassa paikallisessa kodinkoneliikkeessä ja minulle esiteltiin ne hänen kategoriaansa päässet laitteet. Yksi oli ruma, yksi olisi saattanut olla jopa kätevämpi kaikkine lisäosineen, mutta hinta mietitytti, kannattaako siitä nyt noin paljoa maksaa? Lopputulemana oli 50-lukuhenkinen KitchenAid:n tehosekoitin.

Ja niinhän siinä on sitten käynyt, että emäntäkin on innostunut. Vääntelee itselleen ja Nappulalla välipalaksi jogurtteja milloin mistäkin hedelmistä ja luonnonjogurtista ja tekee smoothieviritelmiä. Yksi suosikkikotiruokani, kikherneistä tehtävät papupyörykätkin ovat palanneet uuden aparaatin myötä ruokalistoille, kun nyt on masiina, jolla saa raaka-aineet sopivasti sekaisin ilman voimakeinoja.

Enkä voi ainakaan tämä kokemuksen perusteella sanoa muuta kuin hyvää uudesta hankinnasta. Laitteeseen kuuluu sekä muovinen, että lasinen kannu, eli myös kuumien ruokien, kuten sosekeiton soseuttaminen onnistuu vallan näppärästi. Ja tehoja on riittänyt kivasti kovempienkin raaka-aineiden murskaamiseen. Lasikannusta saa irti sen varsinaisen kannuosan propellipohjasta, joka helpottaa sen pesemistä. Tämän mahdollisuuden puuttumisen koin aina hieman epäkäytännölliseksi Suomessa olevan koneemme kanssa.

Mutta jos mies sai laitteensa, niin pitihän emännänkin päräyttää. Ja ei, en ostanut moottorisahaa vaan lämpöpuhaltimen!

Kylmenevimpien säiden ollessa ovella päätin lopettaa palelun kylmässä keittiössämme – siis siinä osassa missä se ruoanlaitonaikainen seisoskelu tapahtuu. Myönnetään, että ekologisuudestahan tuo nyt on hyvin kaukana, mutta ajatuksena on antaa laitteen pöhistellä lämmintä ilmaa sen aikaa kun hommia hoidellaan, eikä suinkaan antaa pöhöttää tunti tolkulla.

Toisin sanoen näiden hankintojen myötä saamme uudenlaista ravintoa ja vähemmän kylmiä jalkoja keittiöömme :)