Golfia Irlannissa

Jos minun pitäisi heittää muutamia kohderyhmiä, jotka matkaavat Irlantiin, tulisi ihan näin äkkiseltään mieleen seuraavat: luontomatkaajat, jotka kiertävät erilaisia upeita luontokohteita ja käyvät vaikkapa vaeltamassa tai ratsastamassa. Kulttuurimatkaajat, erittelemättä sen kummemmin tutustuvatko tämän ryhmän edustajat kulttuurikulttuuriin vai pubikulttuuriin. Historiasta kiinnostuneet turistit. Leffojen ja TV-sarjojen, kuten Star Warsin ja Game of Thronesin innoittamat matkaajat. 

Ja sitten on ryhmä, jonka olemassaoloa en olisi osannut tänne saarelle asettaa, nimittäin golfturistit. Myönnän jo heti alkuunsa, että tällä aihealueella hyppään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. En tiedä golfista tuon taivaallista. Enkä olisi aiheesta lähtenyt kirjoittamaankaan, ellei samassa taloudessa sattuisi asumaan henkilö, jonka nuoruuden unelma oli golfammattilaisuus.

Epätietoisille voin tässä kohtaan täsmentää, etten tullut tälle saarelle golfexpatrouvan ominaisuudessa.

Tällä saarella vihreää pukkaa runsaasti myös golfkenttien muodossa. Esimerkiksi Suomeen verrattuna kasvukausi on huomattavasti pidempi ja ruohon ollessa vihreää ympäri vuoden, pääsee myös pelikentille minä vuodenaikana hyvänsä.

Selailin hiljattain joskus mukaani nappaamaani Kerryn, eli tämän meidän asuttaman kreivikunnan matkailuesitettä (Irlannissa on 26 kreivikuntaa). Esite osasi kertoa, että tällä alueella on kaikkiaan 30 kenttää, joista osa on täysimittaisia golfkenttiä ja osa niin sanottuja harjoituskenttiä (pitch&putt). Mielestäni tuo määrä on aikamoinen! Noista kentistä ainakin neljä on tuulisia ja puuttomia merenrantakenttiä eli linkskenttiä. Nimenomaan nuo linkskentät taitavat olla yksi iso tekijä vetää pallonhuitaisijaturisteja tälle saarelle, sillä sen tyyppisiä kenttiä on aika harvassa maassa tarjolla.

Tosin jos täysin epäammattimaisesti asiaa mietin, niin lähtisin ennemmin pelaamaan palloa johonkin aurinkoiseen kolkkaan, kun tänne tuuliselle ja sateiselle saarelle. Mutta kaipa se on tosi harrastajien ja ammattilaisten mielestä kenttä ja kentän taso, mikä ratkaisee.

Lähialueellamme on ainakin kolme Euroopan ammattilaiskiertueen kisakenttää. Lisäksi lähettyvillä sijaitseva Ballybunnionin golfkenttä on Golf Digest-lehden mukaan listattu maailman kuudenneksi parhaaksi, USA:n ulkopuolella sijaitsevaksi golfkentäksi. Kävimme jossakin vaiheessa kääntymässä tuolla kyseisellä linkskentällä. Täytyy sanoa, että minun ja mieheni lähestymistavat olivat hyvinkin erilaiset. Itse ihailin kentän takana näkyvää pitkää merenranta kun taas mieheni lähes hyperventiloi nähtyään viheriön.

Mitään halpaa huvia tuo parhaimmilla kentillä pelaaminen ei ole. Niillä kentillä yksi kierros maksaa 190 euron luokkaa. Tavallisilla kentillä ja pitch&putt -kentillä kertahinnat ovat huomattavasti maltillisempia. Täällä pelaaminen ei vaadi jäsenyyttä, mikä Suomessa on tapana. 

Irlannissa golf tuntuu olevan enemmän kansanlaji. Se näkyy ja sitä seurataan. Golfkisoja näytetään telkkarista. Ei ole ollut ihan yksi tai kaksi kertaa kun olemme käyneet sunnuntailounaalla pubissa ja mitäpä muuta siellä näytettäisiin kuin golfia, jostakin syystä yhden ruokakuntamme jäsenen huomio on silloin kiinnittynyt toisaalle. Kansanlajista kertonee myös se, että mieheni työpaikalla teepöytäkeskusteluissa jutellaan kisaviikonlopun jälkeen monesti golfista, vaikkei edes kukaan osaston naisista harrasta golfia.

*Kuvat olen ottanut Killarney Golfista. Ja muillekin ei niin tämän lajin taitajille vinkiksi, että tuolla kentällä kannattaa kulkea aika varoen kameran kanssa. Itsehän ottelin siellä maisemakuvia, kunnes joku pelaaja huuteli minulle, että kannattaisi väistyä, ettei tule pallosta päähän.
Ei tullut.