Rakastan sellaisia kiireettömiä
hetkiä. Entisessä elämässä ne hetket ajoittuivat sunnuntaiaamuihin. Silloin oli aikaa, painomusteenhajuinen
sanomalehti ja sammiollinen kahvia. Aika on kuitenkin muuttunut; ne
kiireettömät tai sanoisinko häiriöttömät hetket ovat melkein
historiaa. Kahvia tulee juotua vähemmän ja edellisen kerran olen
lukenut oikeaa sanomalehteä kesällä Suomessa – sen kahvikupillisen kanssa tietty.
Siitä huolimatta, että tykkään
lukea sanomalehden sanomalehtenä, ei minun tule luettua niitä
Irlannissa. Kyllähän niitä olisi kaupoissa tarjolla iso
repertuaari – sanomalehtiä ei täällä toimiteta kotiin, vaan ne
ostetaan kaupoista. Paikallislehdet, ainakin täällä meidän
kulmilla ovat enemmänkin täynnä omasta näkökulmasta
epäoleellisia tietoja; jonkun synttäreistä ja kyläliigan ottelun
lopputuloksista rahankeruukampanjaan, jolla on saatu koulun x pihalle
uusi leikkipaikka. Vähiin on jäänyt siis paikallislehtienkin
lukeminen.
Aikaa tulee seurattua ilman lehteäkin. Olen huomannut, että uutisten
seuraamisen suhteen, minulle on Irlannissa asumisen aikana noussut
kolmikko, joista jokaisella on oma rooli tietotoimistonani.
Vietän päivittäin useita tunteja
keittiössä; ruoan laittamisen, syömisen, tiskien ja pyykkien
kimpussa muun muassa. Näitä hommia tahdittaa lähes poikkeuksetta
taustalla soiva radio. Radion uutislähetysten ja ajoittain tulevien
ajankohtaisohjelmien myötä olen mielestäni riittävän hyvin
kärryillä siitä mitä paikkakunnalla tapahtuu. Radio on tässä
maassa paikallisesta näkökulmasta hassu kapistus, sen avulla tiedän
missä on liikenneruuhkia, missä on jokin tapahtuma tai kenellä on hautajaiset. Ja tottahan radion uutislähetyksissä tulee tietoa
laajemmallakin skaalalla kuin pelkästään paikallisesta vinkkelistä.
Tämän laajemman skaalan tukena
toimivat TV-uutiset. En katso valtakunnallista illan uutislähetystä
päivittäin, mutta useamman kerran viikossa kuitenkin. Radion ohella
TV toimii tietotoimistonani siitä mitä tällä saarella ja sen
ulkopuolella tapahtuu.
Suomen tapahtumia seuraan yllättäen
netin kautta. Pääasiallisena lähteenäni toimii Ylen
verkkouutiset. Luen niitä päivittäin. Toisinaan enemmän
otsikkotasolla, toisinaan huomattavasti syvällisemmin, riippuen
päivän kulusta. Yle on valikoitunut päälähteekseni sen vuoksi,
että kaikkia sen uutisia pääsee lukemaan vapaasti. Tykkään lukea
myös Hesaria, mutta koska minulla ei ole sinne vaadittavia
tunnuksia, turhaannun usein klikkailemaan kiinnostavien kolumnien tai
uutisten alkuja pääsemättä niissä sen pidemmälle. Turun
Sanomien tarjontaa silmäilen myös ajoittain, mutta sen lukeminen on
vähäistä samasta syystä Hesarin kanssa.
Ja niinhän se aina menee, että mikäli
maailmassa – pienemmällä tai isommalla sektorilla - tapahtuu
jotakin mielenkiintoista, tulee siitä haettua lisätietoa milloin
mistäkin lähteestä.
Yle uutiset täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Ylen nettisivuille (klik) on tehty videokooste jokaisen vuoden
merkityksellisistä tapahtumista. Sinä vuonna kun synnyin tehtiin muun muassa lottouudistus ja Juha Mieto hävisi sadasosasekunnilla olympiakullan. Mistä uutisoitiin sinun synnyinvuotenasi? Ja mistä
lähteestä seuraat tapahtumia lähellä tai kauempana?
Maailma ja varsinkin Eurooppa on pieni ja uutiset kulkevat nopeasti toisin kuin silloin, kun YLE alkoi uutisia toimittaa.
VastaaPoistaVähän aikaa sitten tieto kulki kirjeessä höyrylaivalla merien yli ja nyt sain viestin työpaikkani läheisyydessä olevasta uhkaavasta tilanteesta toiselta puolelta maapalloa!