Edellisessä postauksessa heittelin yleisvinkkejä road tripin tekemisestä Irlannissa. Jos ajatus jäi kytemään, niin yksi juttu mitä ei kannata missata on Wild Atlantic Way. Tai enpä tiedä voiko siitä käyttää termiä yksi juttu sillä Wild Atlantic Way on 2600 km pitkä tieosuus, joka kulkee Atlantin reunamilla eteläisestä Corkin kreivikunnasta aina pohjoisimpana sijaitsevaan Donegalin kreivikuntaan saakka. Kulkien kaikkiaan yhdeksän Atlantia nuolevan kreivikunnan halki. Se on samalla yksi maailman pisimpiä merkattuja rantareittejä.
Eikä pidä käsittää väärin, en lähden suosittelemaan 2600 km ajamista, vaan valitsemaan reitiltä jonkin pätkän, joka parhaiten istuu omaan makuun ja aikatauluun. Jollekin se voi olla pala etelää, toiselle pätkä pohjoista ja kolmannelle jotakin siltä väliltä.
 |
| Maaseutua Co. Galwayssa |
 |
| Pieni majakka Co. Mayossa |
Tieosuus kulkee pitkälti hieman pienempiä maanteitä pitkin, joten nopeammat moottoritiet saa tällä retkellä heittää romukoppaan. Sen sijaan kannattaa ajella rauhassa ja nauttia ympärillä avautuvista maisemista. Niitä nimittäin riittää.
Wild Atlantic Way on lanseerattu vuonna 2014, sen varrelle on merkattu useampi tuhat nähtävyyttä, pienempiä ja isompia juttuja. Rantoja, kukkuloita, linnoja, näköalapaikoja, pieniä värikkäitä kyliä ja luostarinraunioita muun muassa. Suurinosa kohteista on ilmaisia nähtävyyspaikkoja. Wild Atlantic Way on merkattu sahalaitaisin maantiekyltein ja nähtävyyskohteet tunnistaa samasta sahalaitatunnuksesta.
 |
| Banna Beach, Co. Kerry |
 |
| Clifden, Co. Galway |
 |
| Yksi monista Wild Atlanic Wayn varrella olevista uimarannoista, Co. Galway |
2600 km reitti ei ole yksi yhtenäinen tieosuus, vaan reitillä on myös paljon luuppeja ja tienpätkiä, jotka on merkattu päätieltä johonkin nähtävyyskohteeseen.
Wild Atlantic Way on jaoteltu kuuteen maantieteelliseen alueeseen, kreivikuntien rajoja noudattaen. Vaikka Irlanti on kuitenkin aika pieni saari, ovat maantieteelliset rajat yllättävänkin suuria. Eroavaisuuksia alueiden välillä löytyy. Se missä toisaalla rannat ovat jyrkkää kallioseinämää, ovat ne seuraavalla alueelle enemmänkin pitkiä vaaleita hiekkarantoja kumpuilevine nummineen. Itse tein esimerkiksi sen havainnon, että meidän kulmilla, joka on myös Wild Atlantic Wayn varrella tienreunamat ovat täynnä viheliäistä piikkipensaikkoa, mutta pohjoisempaan päin mennessä piikit puskineen loistivat poissaolollaan. Myös maisema muuttui monilta osin karummaksi.
 |
| Yksi monista kallioleikkauksista, Co. Mayo |
 |
| Vaellusreissulta. Maisema juuri ennen sadekuuroa, Co. Sligo |
Tässä vielä linkkejä joihinkin omiin postauksiini, jotka sijaitsevat reitin varrella:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kiva kun kommentoit!